Euroopan vasemmiston poliittinen toimintaohjelma 2011-2013

Ohjelma sosiaalisen Euroopan puolesta
– Yhteinen toimintaohjelma vastarinnalle ja vaihtoehdoille Euroopassa

Euroopan vasemmiston kolmas kongressi pidetään tilanteessa, jossa Euroopan kansoilta vaaditaan yhä enemmän sietämättömiä uhrauksia. Suurimmassa osassa Euroopan maista toteutetaan julkisten menojen leikkauksia, äärimmäistä säästölinjaa sekä julkisten palveluiden ja työmarkkinoiden yksityistämistä. Tämän politiikan levittämiseksi Euroopan maita ollaan hallitusten täydellä hyväksynnällä viemässä EU-komission, Euroopan keskuspankin ja muiden instituutioiden, kuten IMF:n, hallintaan.

Edellä kuvattu politiikka esitetään välttämättömänä ratkaisuna finanssi- ja talouskriisiin. Kriisi on kuitenkin kapitalismin kriisi, ja nykyisen globalisoituneen finanssikapitalismin muodon kriisi. Kriisi vaikuttaa myös ympäristöön, energiatalouteen, ruokaan sekä kulttuurisiin ja moraalisiin arvoihin. Siksi tämä kriisi tulee ilmi kaikilla poliittisilla tasoilla ja kaikissa yhteiskunnissa, joissa vallitsee kapitalistinen tuotantotapa. Vastaavasti kriisi ilmenee Euroopan unionin tasolla ja sen viimeaikaisissa linjoissa, uusliberalistisessa politiikassa ja instituutioissa.

Nykyinen velkakriisi on uusi vaihe pitkittyvässä kriisissä. Sen juuret ovat viimeisten 30 vuoden taloudellisissa ja poliittisissa kehityskuluissa. Nykyisessä tilanteessa yhdistyvät lukuisat erilaiset kriisin syyt ja kriisi vaikuttaa entistä enemmän ihmisten arkeen.

Me, Euroopan vasemmiston puolue, yhdessä muiden sosialististen, kommunististen ja punavihreiden puolueiden ja järjestöjen kanssa – laajasti ottaen nykyisen Euroopan moniarvoinen vasemmisto – vastustamme tätä uusliberalistista politiikkaa ja rakenteita, joita EU:ssa on otettu käyttöön monilla peräkkäisillä sopimuksilla aina Lissabonin sopimusta myöten.

Vastuu tällaisesta politiikasta on Euroopan konservatiivisten, liberaalien ja sosiaalidemokraattisten puolueiden suurella liittoutumalla, joka on hallinnut eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Haluamme esittää poliittisen vaihtoehdon uusliberalistiselle mallille. Laajamittaisen kurjistamisen vuoksi ympäri Eurooppaa kehittyy uutta vastarintaa. Vasemmiston suuri haaste on vastarinnan rohkaiseminen, mahdollisten vaihtoehtojen hahmottelu ja protestin muovaaminen liikkeeksi, joka pyrkii vaihtoehtoiseen solidaariseen sivilisaatioon. Teemme sen sosiaalisen, ekologisen ja rauhanomaisen Euroopan nimissä.

Yhä tiukempi sitoutuminen EU:n vakauspakettiin ja EU 2020 -strategiaan, jotka on suunniteltu IMF:n rakennesopeutusohjelmien mukaisiksi, ei tuo loppua kriisiin. Päinvastoin, näköpiirissä on vääristymien, jännitteiden, autoritaarisuuden ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon lisääntyminen. Riskinä on taloudellinen romahdus, köyhyyden ja epävarmuuden valtava lisääntyminen sekä hyvinvointimallin ja eurooppalaisen sivilisaation tuho. Vaarana on laman paheneminen euroalueella sekä ylittämättömien ongelmien aiheuttaminen alueen ulkopuolisille maille, kuten Britannialle, Unkarille, Romanialle ja Baltian maille. Vaarana on kyvyttömyys vastata ympäristökysymyksen asettamiin haasteisiin. Vaarana ovat myös demokratian kaventuminen, autoritaarinen hallinto markkinoiden intressien ohjaamissa jäsenmaissa ja kansatalouksien ohjailu EU-komission, EKP:n ja IMF:n toimesta.

Jo nyt on merkittävä vaara, että EU:n legitimiteettikriisi syvenee ja että Euroopan demokraattisten ideoiden ja solidaarisuuden kannatuksen väheneminen hyljeksittyjen ja syrjäytettyjen parissa, jotka eivät voi puolustaa oikeuksiaan ja päättää omasta kohtalostaan, vahvistaa äärinationalististen, muukalaisvihamielisten ja rasististen äärioikeistolaisten näkemysten kannatusta.

Ihmisten rauhanomainen yhteiselo sekä kansalliset vähemmistöt Euroopan unionissa ja sen jäsenmaissa ovat vakavasti uhattuina. Myös mahdollisuus saavuttaa todellinen tasa-arvo naisten ja miesten välillä on vaarassa. Tähän liittyy suunta dramaattisiin takaiskuihin aiemmin jo saavutetussa edistyksessä sukupuolten tasa-arvossa ja vähemmistöjen syrjinnän poistamisessa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Yhä enemmän hoito- ja hoivatyötä on siirretty perheille eli useimmiten naisten palkattomaksi työksi. Tämä on lähteenä monien naisten köyhyydelle ja taloudellisen itsenäisyyden puutteelle.

Kriisin maksajiksi ei pidä laittaa Euroopan kansoja – työtätekeviä ja työttömiä, opiskelevaa ja kouluttautuvaa nuorisoa, vanhuksia, naisia, lapsia, sairaita, vammaisia, köyhiä tai pieni- ja keskituloisia. Ei, on politiikan radikaalin muutoksen aika. Tämän muutoksen on taattava, että kriisistä vastuussa olevat laitetaan maksamaan sen laskut. On luotava kestävä sääntelymalli, alistettava pankki- ja luottojärjestelmä julkiseen kontrolliin ja uudelleensuunnattava rahoitusjärjestelmä kohti sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Konkreettisia askelia voidaan ja tulee ottaa, jotta EU:n ja hallitusten päätöksenteko irrotetaan rahoitusmarkkinoiden otteesta ja voitontavoittelun logiikasta siirrytään uuteen inhimillisen kehityksen logiikkaan, joka perustuu yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen.

Tämä on nykypäivän realistinen tie. Se on Euroopan maiden ja kansojen etujen mukainen lähestymistapa. Esitämme seuraavat ehdotukset rakentavasti haluten muovata vaihtoehtoja laajassa kansalaiskeskustelussa ja järjestää yhteistä taistelua. Nämä eivät ole ota tai jätä -ehdotuksia vaan ne on tarkoitettu kehitettäväksi avoimessa keskustelussa kansalaisten ja yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa.

1. On aika tehdä Euroopan politiikasta radikaalisti demokraattisempaa

Nykyinen kriisi on myös demokratian kriisi. Euroopan vasemmiston puolue on sitoutunut vaatimaan todellista demokratiaa eurooppalaisiin instituutioihin ja myös syvällistä muutosta Euroopan politiikkaan. Vaadimme muutosta kahdessakin mielessä, ensinnäkin pääomien uudelleensijoittamisen saamiseksi todelliseen kontrolliin ja toiseksi eri alueiden välisen eriarvoisuuden poistamiseksi niin, että kaikki Euroopan alueet kehittyvät tasapainoisesti. Ratkaisevat päätökset tehdään aivan liian usein ilman työtätekevien ihmisten osallistumista. Työtätekevät ihmiset kokevat, että EU on kaukainen, käsittämätön ja kaikkeen puuttuva rakennelma, joka ei välitä heidän vaatimuksistaan tai toiveistaan. EU:n ja sen jäsenmaiden ulko-, ympäristö-, sosiaali- ja talouspolitiikan muuttaminen tarkoittaa, että on aloitettava uusi demokraattinen prosessi, joka perustuu kansalaisten sekä Euroopan ja kansallisten parlamenttien aktiiviseen osallistumiseen uusien päätöksentekoon osallistumisen valtuuksien ja oikeuksien kautta. Kannatamme demokraattisia tasavaltoja, joissa on suhteellista vaalitapaa kunnioittavat vaalilait. Tämän demokraattisen muutosprosessin täytyy koskea niin instituutioita kuin politiikkaa EU:n ja kansallisella tasolla. Taistelemme Euroopan ja Euroopan unionin demokraattisen uudelleenperustamisen puolesta.

Monet näkevät kasvavan sosiaalisen köyhyyden ja epätasa-arvon Euroopan unionin epäonnistumisena. Jos EU ei kykene pysäyttämään keinottelua, kuka sitten kykenee? Nationalistiset tai eurokeskeiset ratkaisut, jotka suuntautuvat muiden Euroopan maiden tai muun maailman etuja vastaan, eivät johda tasa-arvoon. Ilman solidaarisuutta ja kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä emme pysty luomaan tulevaa politiikkaa. Uskomme, että sosiaalinen vastuullisuus syntyy vain yhteistyöstä, ei kilpailusta.

Työläisten, opiskelijoiden, maanviljelijöiden ja eläkeläisten mielenosoitukset, lakot ja muut protestit kaikkialla Euroopassa osoittavat, että kurjistamistoimien vastustus lisääntyy. Yhä useammat vaativat kriisistä ulos tietä, joka on ihmisten puolesta, työpaikkojen puolesta ja ympäristön puolesta, ja joka suuntaa kohti sosiaalista koheesiota, täystyöllisyyttä, kohtuullisia palkkoja ja eläkkeitä sekä parempia opetus-, terveys- ja muita yhteiskunnallisia palveluja. Protestit eivät kuitenkaan ole pitemmän päälle tuloksellisia ilman Euroopan-laajuista poliittista toimintaa ja syviä muutoksia eurooppalaisessa politiikassa ja instituutioissa. Tällaisia tavoitteita yhdistää usein tunnus ”Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen”. Euroopan vasemmisto pyrkii edelleen laajentamaan kiinnostusta järkeviin vaihtoehtoihin sosiaalisen, demokraattisen, ympäristöystävällisen ja rauhanomaisen Euroopan puolesta. Monet ihmiset, myös Euroopan ulkopuolella, pitävät toivottavana, välttämättömänä ja konkreettisena vaihtoehtona uutta kehitysmallia, joka perustuu yhteistyöhön, solidaarisuuteen, ekologisiin periaatteisiin ja sukupuolten tasa-arvoon.

Ihmiskunnan kohtalo riippuu tuotannon ja luonnonvarojen huolellisesta hallinnasta, sen sijaan että kulutamme, riistämme ja tuhoamme niitä. Puhdas vesi, laadukas koulutus, itsenäisyys, kunnollinen työ, terveydenhoito, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja nykyaikainen viestintä ja liikkuminen eivät ole ylellisyyshyödykkeitä vaan sosiaalisia oikeuksia, jotka on taattava. Silti monilta on evätty mahdollisuus saada peruspalveluja.

Euroopan vasemmiston puolue kampanjoi demokraattisen ja vasemmistolaisen poliittisen vaihtoehdon puolesta, jotta tilanne muuttuisi kaikilla tasoilla; niin paikallisella, kansallisella, eurooppalaisella kuin maailmanlaajuisella. Etsimme tähän taisteluun liittolaisia: poliittisia voimia, ammattiliittoja, yhteiskunnallisia liikkeitä ja kaikkia, jotka uskovat toisenlaisen Euroopan mahdollisuuteen. Tämä tarkoittaa, että haluamme luoda poliittisen ja yhteiskunnallisen rintaman vastustamaan uusliberalismia sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Haluamme voittaa enemmistön tämän tavoitteen puolelle. Näistä syistä Euroopan vasemmiston puolue järjestää joukkotoimintaa ja käy vuoropuhelua poliittisten voimien, ammattiliittojen, rauhanliikkeen, kuluttajajärjestöjen, ympäristöryhmien, tasa-arvoa ajavien ja rasismia vastustavien aktivistien, kriittisten tiede- ja IT-asiantuntijoiden, sosiaalifoorumien aktivistien sekä koulutus- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Teemme yhteistyötä teollisuuden ja maatalouden parissa toimivien ja julkisia palveluja puolustavien yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, jotta kaikki poliittiset ja sosiaaliset oikeudet toteutuisivat ja Eurooppa olisi avoin muulle maailmalle. Taistelemme ihmisten yhteisten oikeuksien puolesta riippumatta heidän kansalaisuudestaan, ihonväristään, sukupuolestaan tai äidinkielestään.

Ihmisten ja luonnon hallinnan malli, joka näkee jokaisessa laulussa ja jokaisessa vesipisarassa pelkkiä dollarinkuvia, on levitetty kaikkialle, mutta se ei ole tehnyt maailmasta turvallisempaa tai inhimillisempää. Yksilönvapaus ei oikeuta vahvimman oikeutta eikä markkinoiden rajatonta valtaa. Tieteellisen ja teknisen edistyksen kaappaaminen ”innovaatioiden” nimissä, jotta markkinakapitalismin voitot saadaan maksimoitua, vaarantaa meidän kaikkien tulevaisuuden. Niin kutsutun ”reaalisosialismin” romahduksen jälkeen vapaasta kilpailusta, yksityistämisestä ja sääntelyn purkamisesta on tullut politiikassa vallitsevia arvoja. Sodanjälkeisen Euroopan periaatteet, kuten sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistyö ja todelliseen yhteisymmärrykseen perustuva ja rauhanomainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ovat heikentyneet.

Yhteismarkkinoiden, Maastrichtin sopimuksen ja Vakaus- ja kasvupaketin myötä palkkojen ja sosiaalinen polkumyynti saivat etusijan julkisista palveluista 80-luvun lopulta ja 90-luvulta alkaen.

Julkiset laitoksemme ovat demokratian selkäranka, oli niiden alana sitten koulutus, terveydenhuolto, liikenne, kulttuuri tai lainojen myöntäminen alueelliselle taloudelle tai energian saatavuuden takaaminen paikallistasolla. Samaan aikaan – ja myös Euroopan unionin laajentuessa – työllisyyteen, köyhyyteen, yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon ja Euroopan maatalouteen liittyvät valtavat ongelmat ovat yhä ratkaisematta.

Yhtälailla ongelmallisia ovat energiaturvallisuuden, ilmastonmuutoksen ja viestintä- ja tietoverkkoihin vapaan pääsyn kaltaiset kriittiset kysymykset. On aika kasvattaa kansalaisten ja parlamenttien roolia kaikilla tasoilla Euroopassa päätöksenteossa ja demokraattisessa valvonnassa.

Kapitalismin, sen uusliberalistisen johtamisen, sen imperialistisen järjestelmän, militarisoimisen ja äärimmäisen nurkkakuntaisten strategioiden kriisi vaikuttaa syvästi kansainvälisiin suhteisiin ja muuttaa rajoja, jotka riistoon, saalistukseen ja vahvemman oikeuteen perustuva järjestelmä on kohdannut. Tarvitaan laajoja ja radikaaleja demokraattisia uudistuksia.

Toisaalta monitahoinen kriisi tuottaa muutoksia kansainvälisissä voimasuhteissa. USA:n johtoasema asetetaan yhä enemmän kyseenalaiseksi ja niin kutsutun kehittyneen maailman ulkopuoliset maat (kuten Kiina, Intia ja Brasilia) saavat keskeisen aseman. EU:n ja Euroopan maiden tulee olla, riippumattomina USA:sta, edistyksellisiä kansainvälisiä toimijoita keskinäisen kunnioituksen ja yhteistyön maailmassa.

2. Emme maksa teidän kriisiänne

Kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi hyökyi ihmiskunnan ratkaisemattomien ongelmien yli kuin laivan keula-aalto. Kahden viime vuoden aikana johtavien maiden hallitukset, G8-maat etunenässä, ovat pitäneet kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pinnalla valtavilla määrillä julkista rahaa. Ne ovat ottaneet romahdusvaarassa olleiden maailmanlaajuisten finanssimarkkinoiden pelastajan roolin. Samaan aikaan ne eivät välitä kasvavasta köyhyydestä tai ilmastonmuutoksen haasteista. Julkiset budjettivelat ovat kasvaneet ennätysmäisiksi. Vakavinta finanssi- ja talouskriisiä vuosikymmeniin ei ole lähimainkaan voitettu. Hallituksissa istuvat eivät ole kyseenalaistaneet kansainvälisiä finanssimarkkinoita, jotka ovat karanneet käsistä, eivätkä maailmanlaajuista taloudellista järjestystä. Spekulointia valuutoilla, elintarvikkeilla tai välttämättömyyshyödykkeillä ei ole kielletty millään tehokkailla säännöksillä. Ratkaisematon finanssi- ja talouskriisi on kasvava turvallisuusriski niin arkielämälle kuin eri maiden rauhanomaiselle rinnakkaiselolle.

Eurooppa ja EU ovat myös kriisin syövereissä. Miljoonat työpaikat ovat hävinneet tai vaarassa. Toisaalta yhä useampien on pakko ottaa kaksi työpaikkaa tai useampia saadakseen elantonsa. Epävarmuudessa eläminen ja ns. joustoturva ovat yhä useammin katkeraa todellisuutta. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. Euroopan maat, EU ja kansainvälinen yhteisö eivät ole vieläkään ryhtyneet tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta finanssikeinottelijat saadaan maksamaan osuutensa kriisistä. Maiden hallitukset eivät halua panna finanssikeinottelijoita osallistumaan kriisin ratkaisuun myöskään leikkaamalla pääomatuloja. Heidän vastauksensa on siis selvä: Veronmaksajat ja kansalaiset joutuvat maksamaan finanssikriisin laskut, näin etenkin köyhimmissä euroalueen maissa. Valtionvelkojen jättimäisyys varsinkin Itä- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös Irlannissa, Britanniassa, Islannissa ja Baltian maissa, johtuvat kuitenkin myös EU-politiikasta. Maiden odotetaan nyt kantavan seuraukset yksin. Lisäksi ne pakotetaan luopumaan kipeästi kaivatuista investoinneista koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan sekä tekemään lisää leikkauksia hyvinvointipalveluissa ja julkisella sektorilla. Julkisen infrastruktuurin peruskorjaukset saavat odottaa. Näin kylvetään huomisen sosiaalisten ongelmien siemeniä. Siten myös peitetään se, että katastrofaalinen palkkojen polkeminen EU:n rikkaammissa jäsenmaissa on jo vuosien ajan aiheuttanut paineita ja poliittisia virheitä. Haavoittuvimpien maiden epäonnistunut politiikka on peilikuva suurempien maiden yksipuolisesta suuntautumisesta vientiin ja tuotannon siirtämiseen muualle. Korkeammat palkat voisivat myös suojata suurempia maita rahoituksen epävakaudelta ja huomispäivän budjettivajeelta. Ne ovat tärkeä edellytys polkumyynnin vastaisten sosiaalisten ehtojen vahvistamiselle kansainvälisessä kaupassa. Kaikesta tästä huolimatta vallalla oleva matalien palkkojen politiikka jatkuu sosiaalisten kustannusten leikkaamiseen perustuvan kilpailun oppien mukaisesti.

Nykyisin kansalaisten on pakko maksaa osansa pankkien tukemisesta kun taas kriisiin syypäät päästetään pälkähästä. Käsitys pankkien kansallistamisesta jonkinlaista sosialistisena kirosanana on horjunut. Valtiot ovat ottaneet rahoituslaitoksia siipiensä suojaan, ja jotkut niistä käyvät taas kauppaa ja tekevät kohtuullista voittoa. Hallitukset käyttävät vaikutusvaltaansa kuitenkin vain pankkien, pankkiirien ja heidän tulojensa pelastamiseen. Varallisuuden oikeudenmukainen jako ei ole ohjelmassa. Hallitukset ”kansallistavat” pankkeja takaamatta niiden demokraattista vaikutusta ja kontrollia. Niinpä ne kansallistavat vain tappiot kasvattamalla valtionvelkaa, vähentämällä investointeja ja korottamalla maksuja. Siten ne ovat jo vastuussa monenlaisista ratkaisemattomista sosiaalisista ongelmista.

Kuten aiemminkin, tämä ”sääntely” palvelee finanssipääoman eikä enemmistön etuja. Vallitseva poliittinen linja tuntee vain yhden vastauksen kriisiin: valtion rahakirstujen ryöstämisen ja työläisten riiston lisäämisen. Se osallistuu tähän luokkataisteluun ylhäältä päin eikä se kaihda panna matalapalkkaisia ja sosiaaliturvasta riippuvaisia tappelemaan keskenään ja asettaa kumpikin näistä ryhmistä vastakkain maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa.

Olemme vakuuttuneita siitä, että ihmisten enemmistö voidaan saada kannattamaan sosiaalisesti oikeudenmukaista, ekologisesti kestävää, demokraattista ja rauhanomaista eurooppalaista politiikkaa, joka perustuu solidaarisuuteen. Siksi julkistamme vaihtoehtoiset ehdotuksemme finanssikriisin ratkaisemiseksi.

2.1. Taistellaan kriisiä vastaan tehokkaasti juuri nyt!

EU:n ja Euroopan maiden on siirryttävä kohti yhteistyötä ja annettava oma panoksensa Euroopan ja koko maailman rahoitusjärjestelmien uudistamiseen. Strategisesti tärkeät sektorit, kuten pankkijärjestelmä, pitää järjestää yhteiskunnallisen omistuksen, demokraattisen kontrollin ja julkisuuden pohjalta. Uusliberalistisessa Euroopassa on nähty prosessi, jossa hyökätään yhä laajemmin työläisten palkkoja ja oikeuksia vastaan. Euroopan vasemmisto taistelee sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Haluamme tukea kaikkia liikkeitä, jotka vastustavat köyhien usuttamista toisia köyhiä vastaan. Tuemme työläisiä kaikkialla Euroopassa heidän pyrkimyksessään tulojen uudelleenjakoon ja taistelussa massatyöttömyyttä ja työpaikkojen epävarmuutta vastaan. Jotta voimme puolustaa sosiaalisia ja työläisten oikeuksia, meidän on löydettävä uudelleen kykymme vastata sosiaaliseen ja luokkakonfliktiin Euroopassa. Sosiaalisen ja verotuksellisen polkumyynnin ehkäisemiseksi tulee veropolitiikan perustua progressiiviseen verotukseen. Taistelemme sen puolesta, että samasta työstä maksetaan sama palkka jokaisessa Euroopan maassa.

Euroopan vasemmisto ehdottaa seuraavia toimenpiteitä finanssimarkkinoiden vallan ja vaikutuksen vähentämiseksi:

- Velkakriisin eurooppalainen luonne nostaa kiireellisen tarpeen eurooppalaisesta lähestymistavasta. Ehdotamme velkojen osittaista mitätöimistä velkaantuneiden maiden auttamiseksi kehittämään politiikkaa, jolla ne uudelleenrakentavat talouttaan ja välttävät sosiaalisten saavutusten romuttamisen.

- EU:n ns. kriisinhallintamekanismia vastaan esitämme perustettavaksi pysyvän solidaarisuuden (eikä rankaisemisen) mekanismin vaikeuksissa olevien valtioiden auttamiseksi. Tämä mekanismi koskisi myös valtioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Mekanismi tulee käynnistyä jo kriisin varhaisessa vaiheessa eikä vasta kun kriisi on aikaansaanut tuhoisat vaikutuksensa.

- Euroopan keskuspankin tehtävän muuttaminen. EKP:n on myönnettävä rahavaroja lisäämällä ja sosiaalisin perustein jäsenmaille matalakorkoisia lainoja, jotta ne voivat rahoittaa sosiaalista kehitystä. Pankkien suhteen EKP:n täytyy ottaa käyttöön valikoivat lainat, jotka suosivat työpaikkojen luomiseen tähtääviä investointeja eivätkä rohkaise finanssioperaatioihin.

- Kaikkia spekulatiivisia rahansiirtoja on verotettava. EU:n instituutioiden ja jäsenmaiden tulee olla edelläkävijöitä maailmanlaajuisten rahoitusmarkkinoiden arkkitehtuurin muuttamisessa.

- Valtion on hankittava uusia tuloja verottamalla pääomatuloja ja suuria pääomia. Tämä tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella verouudistuksella, jonka tarkoitus on piristää reaalitaloutta. Kotimaisia talouksia on elvytettävä rakennepolitiikan ja suuremman ostovoiman avulla.

- Veroparatiisit on lakkautettava Euroopassa ja sen ulkopuolella. Hedgerahastot ja roskalainat on kiellettävä, ei vain rekisteröitävä.

- On luotava julkinen eurooppalainen luokituslaitos, jotta maat eivät joudu keinottelijoiden etuja suosivien yksityisten luokituslaitosten panttivangeiksi.

- On jaettava eurolainoja, jotta jäsenmaat voisivat saada luottoa kohtuullisella korolla.

Palkkojen ja sosiaalisen polkumyynnin torjumiseksi sekä sosiaalisten ja ekologisten vaatimusten vahvistamiseksi on seuraavat toimenpiteet otettava käyttöön tai niitä on testattava kaikissa maissa koordinoidusti:

- Makrotaloudellinen tasapaino valtioiden ja vahvojen sisämarkkinoiden välillä.

- On otettava käyttöön standardit, jotka takaavat kaikissa EU-maissa – lailla tai kollektiivisin sopimuksin – minimipalkan, joka on ainakin 60 % kunkin maan keskipalkasta ja aina köyhyysrajan yläpuolella, ja laadukkaan sosiaaliturvan kaikille.

- On rajoitettava säädöksillä alihankintatyövoiman käyttöä ja lyhytaikaisten työsopimusten määrää. Uusilla säännöksillä on tehtävä laittomaksi palkata ulkomaisia työntekijöitä työskentelymaassa vallitsevaa huonommalla palkalla ja ehdoilla. On kumottava niin kutsuttu Laval-päätös ja muut päätökset, jotka heikentävät työläisten ja ammattiliittojen lakko-oikeutta ja oikeutta toimia parempien palkkojen ja työehtojen puolesta.

- On vahvistettava yleisesti sitovia kollektiivisia työehtosopimuksia ja vaadittava, että ehtoja noudatetaan myös niin sanotun ”lähetetyn työvoiman” osalta.

- Julkisten palvelujen ja infrastruktuurin uudistamiseksi on tehtävä investointiohjelma tärkeimmille koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, tutkimuksen, liikenteen ja ympäristöteknologian aloille. Tämä takaa tulevaisuudessa miljoonia uusia työpaikkoja sekä teollisella että palvelusektorilla.

Haluamme ajaa kampanjaa, jonka tavoitteena on maailmanlaajuinen rahansiirtovero, parempi toimeentulo, turvatummat ja hyvät työpaikat, inhimilliset työajat, turvatut eläkkeet ja paremmat julkiset palvelut. Teemme sen yhdessä ammattiliittojen, sosiaalifoorumien, naisten, ympäristöliikkeiden, nuorisoliikkeiden, maahanmuuttajajärjestöjen ja kunnanvaltuutettujen kanssa. Haluamme ajaa tätä kampanjaa sekä omissa maissamme että Euroopan tasolla. Oletamme, että kampanja pitää toteuttaa maailmanlaajuisesti.

Jos toimeen ei ryhdytä heti, kriisin vastatoimet eivät muutu merkittävästi. Kestävän poliittisen muutoksen on mentävä vielä pidemmälle; on sovittava vaihtoehtoisesta poliittisen toiminnan suunnasta ja eurooppalaisesta toimenpideohjelmasta köyhyyden torjumiseksi. Ajamme yhdessä ammattiliittojen kanssa kampanjaa Sosiaalisen kehityksen lausekkeen hyväksymiseksi osaksi Euroopan perussopimuksia. On välttämätöntä yhdistää talous- ja rahapolitiikka johdonmukaisesti sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan. Taistelu Sosiaalisen kehityksen lausekkeen sisällyttämiseksi EU:n perussopimuksiin ja taistelu sosiaalisen ja ympäristöpoliittisen suuntautumisen puolesta edellyttää laajempaa kuin vain EU-keskeistä lähestymistapaa. Nämä vaatimukset löytyvät myös ammattiliitoilta ja siten ne muodostavat samalla yhteyden yhteiskunnallisiin liikkeisiin.

2.2. Toimintasuunnitelma työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäyttämistä vastaan

Euroopassa 80 miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Lähes sama määrä ihmisiä on akuutisti köyhyysuhan alla. Hurjasti lisääntyvä työttömyys on tässä tärkeä tekijä. Se vaikuttaa yhä useampiin ihmisiin, jotka ovat niukoissa ja epävarmoissa työpaikoissa, työtätekeviin köyhiin. On kyse politiikan laajasta epäonnistumisesta, kun viidesosaa lapsista uhkaa köyhyys EU:ssa, joka on yksi maailman tuottavimmista talousalueista.

Syrjäyttäminen, joka aiheutuu köyhyydestä ja puutteista koulutuksessa, julkisessa ja yleisessä terveydenhuollossa, elinympäristöissä sekä riittämättömässä osuudessa sosiaali-, kulttuuri- ja rahoituspalveluista ovat kasvia uhkia yhteiskuntarauhalle. Väestön enemmistö odottaa, että poliitikot ryhtyvät köyhyydenvastaisia toimiin ja kaventavat vaurauden tuhlaavaista kasautumista harvojen käsiin. EU julisti vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Myös EU 2020 -strategia edellytti ”köyhyyden ehkäisemistä”. EU:n uusliberalistisen politiikan tuloksena on kuitenkin kasvava köyhyys ja eriarvoisuus.

Nykyisten strategisten päätösten logiikka ja toimenpiteet, joita tehdään talous- ja finanssikriisin ratkaisemiseksi, asettavat edelleen tärkeimmälle sijalle kilpailun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn. Euroopan eliitit tarjoavat hyvin vähän johdonmukaisia ja ymmärrettäviä ratkaisuja ajankohtaisiin talousongelmiin eivätkä tee mitään puuttuakseen jatkuvasti kasvavaan yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Köyhyyden seuraukset eivät ole edes vähentyneet, koska kasvavan köyhyyden syille ei ole tehty mitään. Euroopan vasemmiston puolue on sitoutunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseen. Vauraus ei saa enää keskittyä harvoille, esimerkiksi pääoman tai suurten omaisuuksien omistajille. Euroopan on myönnettävä, että omaisuuteen liittyy velvollisuuksia ja että sen tulee palvella koko yhteiskuntaa.

Yhteisiä hyödykkeitä, kuten vesi, terveys, kulttuuri, maa, luonnonvarat ja tuotantovälineet, ei saa yksityistää. Ne on päinvastoin katsottava yhteiseksi omaisuudeksi ja sosialisoitava.

Vasemmisto näkee köyhyyden sosiaalisena ja poliittisena ongelmana. Tarvitsemme kehitystä, joka asettaa ihmisen etusijalle. Siksi köyhyyden vastainen taistelu voi onnistua vain, jos ihmiset ovat etusijalla kaikilla Euroopan unionin ja kansallisen politiikan alueilla. Eurooppa tarvitsee korkeiden sosiaalisten standardien muodostaman kattavan turvaverkon. Asunnottomuudesta ja lapsiköyhyydestä on päästävä eroon vuoteen 2015 mennessä. Köyhyyden konkreettinen hävittäminen on tiiviissä yhteydessä muiden sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseen yhteiskunnassa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan pikaisesti Euroopan-laajuinen toimintasuunnitelma. Euroopan vasemmisto ehdottaa seuraavia tavoitteita, jotka laajentavat kriisin vastaisen välittömän taistelun tärkeitä tekijöitä:

- Euroopan-laajuinen minimipalkka, joka on ainakin 60 % kunkin maan keskipalkasta, ja kollektiivisten työehtosopimusten vahvistaminen.
- Kunnollisen minimitoimeentulon takaaminen työttömille ja muille, joilla ei ole muuten mahdollisuutta saada toimeentuloaan.
- Riittävä toimeentulo opiskelijoille ja ammatillisessa harjoittelussa oleville.
- Riittävä eläke kaikille 60-vuotta täyttäneille.
- Konkreettiset, vakinaiset työolosuhteet ja kunnolliset työpaikat.
- Lyhyempi työaika ansioita alentamatta.
- Enemmän investointeja sosiaaliturvaan, terveyteen, julkisiin palveluihin, asunnontuotantoon ja yleiseen elinympäristöön.
- On pantava toimeen ohjelma yksityisten rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi olemassa olevaa teknologiaa hyödyntäen, jotta kaikille voidaan taata lämmin asunto, asumismenot eivät saa viedä enempää kuin 25 % keskimääräisistä kotitalouden menoista.

Pääomatulojen ja keinottelun verottaminen, progressiivinen tuloverotus ja kehittynyt julkinen sektori ovat keinoja rahoittaa toimintaohjelmamme. On pysäytettävä eurooppalainen politiikka, joka pakottaa kansalliseen verokilpailuun alentamalla yritysveroja ja vaatii suurempia panoksia työntekijöiltä ja heikommassa asemassa olevilta. Euroopan vasemmisto korosti vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaliohjelmassaan, että Kasvu- ja vakaussopimus pitää korvata uudella solidaarisuussopimuksella, joka keskittyy kasvuun, täystyöllisyyteen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristösuojeluun.

3. Kohti uutta kehitysmallia

Entistä laajemmin nähdään, että ihmiskunnan ja planeettamme oleellisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kunnianhimoista ja koordinoitua politiikkaa. Kapitalismin logiikka on kuitenkin sen keskeisenä esteenä. Finanssikriisi, jonka järjestelmäluonne on käynyt selväksi, on paljastanut nykyisen kehityksen aiheuttaman haaskauksen laajuuden. Siksi tämän asiakirjan ehdotusten kokonaisuus perustuu vaihtoehtoiseen logiikkaan, uuteen yhteiskunnallisen kehityksen malliin, joka on demokraattinen, kestävä ja inhimillinen. Siihen kuuluu kolme erottamatonta ulottuvuutta: Sosiaalinen ulottuvuus sisältää selvästi myös talouden alan, jota pitää ensisijaisesti käyttää jokaisen yksilön tarpeiden ja pyrkimysten toteuttamiseen. Kyse on siitä, että luodaan uusi inhimillisen sivilisaation aikakausi, joka perustuu moninaisiin järjestelmän muutoksiin nojaavaan edistykseen ja muuttaa päivittäisiä rutiineja, kadottamatta näkyvistä päämäärää kaikenlainen alistamisen ja riiston lopettamisesta.

Tällaisten muutosten saavuttaminen edellyttää yhteistä liikettä:

- Euroopan vasemmiston puolue jatkaa taisteluaan johdonmukaisen ja rauhanomaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta tavoitteena maailmaan, jossa ei ole joukkotuhoaseita. Osallistumme kaikkiin kamppailuihin solidaarisuuden ja rauhan puolesta, erityisesti Lähi-idässä Israelin ja Palestiinan konfliktin reilun ja oikeudenmukaisen ratkaisun aikaansaamiseksi YK:n päätösten pohjalta niin, että Israelin rinnalle perustetaan elinkelpoinen Palestiinan valtio, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem. Israelin on lopetettava Gazan ja Länsirannan miehitys. Vaadimme, että NATO:n johtama Afganistanin sota lopetetaan ja että kaikki ulkomaiset joukot vedetään pois maasta. Vaadimme myös, että kaikki jäljellä olevat joukot ja sotilaalliset alihankintayritykset vedetään pois Irakista ja vaadimme, että kansainvälinen yhteisö huolehtii velvollisuudestaan Irakin siviilijälleenrakennukseen. Irakin kansan itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää itsenäisesti maansa rakentamisesta ja tulevaisuudesta on taattava. On kiireellinen tarve tunnustaa Saharawin demokraattinen arabitasavalta ensiaskeleena Saharawi-kansaa vastaan kohdistuvan saarron lopettamiseksi. Tuomitsemme Marokon diktatorisen johdon loukkaukset Läntisen Saharawin kansan ihmisoikeuksia vastaan. Tuomitsemme myös imperialismin pyrkimykset esittää Syyrian ja Iranin kansat uusina ihmiskunnan vihollisina suosiakseen Israelin etuja alueella. Etenevä ja vastavuoroinen aseistariisunta yhdessä kolmansien maiden kanssa ja sotateollisuuden muuntaminen siviilituotantoon on välttämätöntä. Haluamme rauhanomaista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja vuoropuhelua naapuriemme kanssa sekä vakaata Eurooppaa mukaan lukien Venäjä. EU:n sotilaallis-strateginen yhteistyö NATO:n kanssa on lopetettava.

- Euroopan vasemmisto toistaa vaatimuksensa NATO:n lakkauttamisesta ja toimii kansainväliseen yhteistyöhön perustuvan turvallisuusjärjestelmän puolesta. Pyrimme turvallisuusjärjestelmään, joka vahvistaa kansainvälistä oikeutta ja uudistetun ja demokratisoidun YK-järjestelmän periaatteita. Vastustamme jyrkästi kaikkia pyrkimyksiä EU:n ulkosuhteiden militarisoimiseen ja taistelemme sen puolesta, että Euroopan rooli maailmassa on rauhanomainen. EU:n on myös kunnioitettava puolueettomien maiden oikeutta jatkaa sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikkaansa.

- Väestön siirtäminen Turkista Kyproksen miehitettyyn osaan on lopetettava välittömästi, koska se tähtää valloittamiseen ja Turkin saarella harjoittaman miehityksen sementoimiseen. Turkin harjoittama miehitys, joka koskee 37 % Kyproksen tasavallan aluetta, on lopetettava. Turkin hallituksen pitää tehdä osuutensa, jotta käynnissä olevat neuvottelut johtavat Kyproksen ongelman oikeudenmukaiseen ja kestävään ratkaisuun asiaankuuluvien YK:n päätöslauselmien sekä kansainvälisen ja eurooppalaisen lain perustalla. Kaikkien osapuolten Kyproksella tulee antaa panoksensa YK:n asiaankuuluvien päätösten pohjalta ratkaisuun kahden alueen ja kahden yhteisön yhtenäisestä Kyproksesta.

- Euroopan vasemmisto ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa Latinalaisessa Amerikassa meneillään oleville poliittisille prosesseille, joilla pyritään laajentamaan demokratiaa ja lisäämään kansalaisten osallistumista. Pidämme hyvin tärkeänä jatkaa Sao Paolon foorumin ja Euroopan vasemmiston yhteisiä tapaamisia, jotta voimme jakaa kokemuksia ja edistää keskeisten ongelmien ratkaisua. Korostamme erityisesti välttämättömyyttä lopettaa Kuuban saarto.

- Euroopan vasemmisto haluaa muuttaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan välille tehdyt ja parhaillaan neuvoteltavat sopimukset, jotka pyrkivät tyrkyttämään monikansallisten yritysten etuja palvelevia uusliberalistisia ehtoja. Tämä koskee erityisesti sopimuksia, jotka aiheuttavat pahimpia ympäristövaikutuksia ja jotka yrittävät saada itselleen patentteja terveyden ja luonnon monimuotoisuuden aloilla.

- Euroopan kehityspolitiikan pitää toteuttaa kaikkien EU-jäsenmaiden sitoumus toteuttaa YK:n vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä osoittamalla 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää, että tuotannon ja kulutuksen mallimme muutetaan sellaiseksi, ettei se uhkaa luonnon voimavaroja ja että raha ja tavara eivät ole arvostuksen perusta. Kamppailemme sen puolesta, että EU:n kauppasopimukset kunnioittaisivat kaikissa kumppanimaissa ILO:n keskeisiä kriteerejä, työelämän ja inhimillisiä standardeja. Sopimusten ei pidä hyödyttää monikansallisia yrityksiä, jotka pyrkivät lähinnä saamaan käyttöönsä luonnonvaroja ja maksimoimaan voittonsa.

- Euroopan vasemmisto toimii yhdessä muiden voimien kanssa sellaisen energiavallankumouksen puolesta, joka perustuu aidosti uusiutuville energialähteille ja energian säästölle. Emme pidä biomassaa aitona uusiutuvana energianlähteenä laajassa mitassa, varsinkaan silloin kun se korvaa ruokakasveja. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja energiantuotannon ei enää pidä olla voitontavoittelun asia. Luonnonvaroja ei pidä haaskata asevarusteluun ja sotiin. EU:n kehitys- ja ulkomaankauppapolitiikan pitää irtautua nykyisestä logiikasta, joka perustuu kumppanimaiden maa-alueiden anastamiseen ja niiden luonnonvarojen riistoon. Kannatamme köyhimpien maiden velkojen anteeksiantamista ja teollisuusmaiden ekologisen velan korvaamista niin kutsutuille kehittyville maille.

- Edellytämme kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Jotta ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimmat vaikutukset saadaan estettyä, on toimittava ennen vuotta 2020. Euroopan vasemmisto ehdottaa, että kehittyneissä maissa tavoitteeksi otetaan 40 prosentin vähennys hiilipäästöissä vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasosta). Euroopassa tämä vaikuttaa erityisesti sellaisiin sektoreihin, kuten energiateknologioiden uudistaminen, maatalous ja luonnon monimuotoisuutta säilyttävä ja hiiltä sitova metsätalous, rakennustekniikka, liikenne ja sääntely julkisilla investoinneilla. Tulevina vuosina Euroopan energiasektoriin pitää investoida valtavia summia. Kioton pöytäkirjaa ei voi typistää päästökiintiöjärjestelmäksi, jota vastustamme tiukasti. Jokaisen uuden aloitteen kansainväliseksi sopimukseksi (Kioto 2) tulee nojata uuteen paradigmaan, joka perustuu yhteistyöhön eikä kilpailuun. Euroopan vasemmisto tukee täysin Cochabamban julistusta. Aikaa on vähän.

- Taistelemme kaikkien Euroopan kansalaisten ja maahanmuuttajien yksilöllisten kansalaisvapauksien sekä sosiaalisten ja poliittisten perusoikeuksien puolesta Kansalaisliikkeiden peruskirjan pohjalta. Euroopan vasemmisto tukee EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Kampanjoimme sen puolesta, että Euroopassa kehitettään edelleen perusoikeuksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen pohjalta, mukaan lukien niin kansalliset kuin eurooppalaiset lait. Puolustamme niiden ihmisten oikeuksia, joita syrjitään etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, uskonnon, ideologian, vammaisuuden tai iän vuoksi. Vaadimme naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Euroopan vasemmiston mielestä julkisen vallan maallisuusperiaatetta on kunnioitettava. Tavoittelemme strategioita rasismia, muukalaisvihamielisyyttä, sovinismia, fasismia, antikommunismia, homofobiaa ja kaikkia muita syrjinnän muotoja vastaan. Työskentelemme Geneven sopimuksen mukaisen pakolaispolitiikan puolesta. Poliittisen toiminnan, uskonnon, ideologian, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolisen identiteetin takia kotimaistaan pakenevien täytyy löytää hyväksyntää ja turvaa Euroopasta. Vaadimme sukupuoleen perustuvan ja ei-kansallisen vainon hyväksymistä turvapaikan perusteeksi sekä lapsipakolaisten erityistä suojelua. Siksi vastustamme nykyistä FRONTEX-rajavalvontajärjestelmää. Euroopan vasemmisto vastustaa jyrkästi kaikkia yrityksiä tehdä maahanmuuttajista syntipukkeja minkäänlaisille yhteiskunnallisille ongelmille. Taistelemme sen puolesta, että integraatiopolitiikassa on vahva sosiaalinen ulottuvuus.

- Koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen yleinen saatavuus ja mahdollisuus käyttää omia kulttuurisia ilmaisumuotoja ovat välttämättömiä demokraattiselle vuoropuhelulle Euroopassa ja koko maailmassa. Kulttuurivaihto ja digitaalisten verkkojen puolueettomuus pitää olla julkinen – eurooppalainen ja kansallinen – vastuu. On korkea aika taata ilmainen koulutus, tiedon vapaus, nykyaikaiset tekijänoikeudet mukaan lukien käyttäjien oikeudet ja luovan työn tunnustaminen. Julkisen koulutuksen yksityistäminen on lopetettava. Kaikenlainen koulutusjärjestelmän yksityistäminen pitää pysäyttää ja sama koskee markkinasuuntautumisen tuomista koulutusjärjestelmään, kuten Bolognan prosessia ja Bolkesteinin direktiiviä. Siksi vastustamme Bolognan prosessia. Opettajien, journalistien ja uutissektorilla, elokuva-, viihde- ja ohjelmistoteollisuudessa toimivien oikeuksien puolesta on taisteltava päivittäin. Eurooppa tarvitsee aitoa moniarvoisuutta mediassa, niin julkisessa kuin yksityisessäkin, se on demokratian tärkeä edellytys.

- Haluamme taistella finanssikriisiä vastaan sääntelemällä markkinoita, luomalla johdonmukaisen makrotaloudellisen suuntauksen, joka tähtää sosiaaliseen ja ekologiseen kehitykseen, ja toimimalla köyhyyttä vastaan. Kehittääksemme poliittisia vaihtoehtoja kohti uutta kehityksen mallia, jonka voimme tuoda poliittiseen keskusteluun, asetamme nämä strategiset painopisteet poliittiselle taistelullemme.

- Julkisten palvelujen kehittäminen niin, että ne palvelevat tärkeitä kollektiivisia tarpeita, niiden liittäminen yhteen Euroopan tasolla, maailman julkisten hyödykkeiden yhteinen ja yhteistyöhön perustuvaa hallinta sekä sosiaalisen ja keskinäiseen riippuvuuteen perustuvan talouden kehittäminen aidosti demokraattisella perustalla. Tämä tarkoittaa, että pysäytetään julkisten palvelujen liberalisointi ja yksityistäminen sekä suunnitelmat valtavista yksityisistä sijoituksista näille sektoreille.

- Aktiivinen työpaikkoja luova politiikka, johon liittyvät elinikäisen oppimisen käytännöt.

- Uusi demokratian aikakausi kaikilla tasoilla, uusin valtuuksin työntekijöille ja vaaleilla valituille edustajille ohjata suurille yrityksille annettuja julkisia varoja.

Euroopan vasemmiston puolue kääntyy näillä ehdotuksilla kaikkien eurooppalaisten puoleen, naisten ja miesten, riippumatta kunkin kotimaasta, maailmankatsomuksesta tai uskonnosta ja riippumatta siitä, onko syntynyt Euroopan unionin alueella vai sen ulkopuolella. Taloudellis-sosiaalisen ja ekologisen kriisin kärjistyminen vaatii välittömiä ja radikaaleja toimia. Haluamme, että Euroopasta ja maailmasta tulee kaikille parempi paikka elää. Jotta näin tapahtuu, on meidän suojattava Eurooppaa ja maailmaa uhilta. Emme voi parantaa maailmaa, jos emme pelasta sitä, mutta voimme pelastaa maailman parantamalla sitä. Euroopan vasemmisto kannattaa visiota radikaalisti toisenlaisesta maailmasta, demokratiaa, rauhaa ja sosialismia. Euroopan vasemmisto on avoin kaikille, jotka haluavat tukea tätä ohjelmaa. Pyrimme maailmaan, joka on vapaa, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ja jossa ei ole sortoa, riistoa, sotia, nälkää tai puutetta. Haluamme tehdä tästä projektista todellisuutta.

(Epävirallinen käännös / SKP)