Ulkopolitiikan pääkysymykset esille

Presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella kokoomuksen Sauli Niinistön kannatus putosi galluppien ennustamasta, Pekka Haavisto nousi toiselle kierrokselle, Paavo Lipposen tulos oli katastrofaalinen tappio SDP:lle ja Timo Soini jäi alle puoleen Perussuomalaisten kannatuksesta.

Keskustelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ei noussut ensimmäisellä kierroksella siihen asemaan, joka sillä pitäisi olla presidentinvaalin tärkeimpänä asiana. Pekka Haavistolla on mahdollisuus haastaa Niinistö ottamalla selvästi kantaa sotaa ja Nato-jäsenyyttä vastaan, rauhanpolitiikan ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Eurokriisi ja laman uhka korostavat presidentin roolia myös perusoikeuksien, tasa-arvon ja solidaarisen kehityksen puolestapuhujana. On tärkeä avata näköaloja kriisin ratkaisemiseksi tavalla, joka ei heikennä sosiaalista turvallisuutta eikä kavenna demokratiaa.

Vasemmistolle vaalitulos oli kaikkien aikojen heikoin. Se vaatii poliittisia johtopäätöksiä. Vasemmisto ei tarjoa vaihtoehtoa tukemalla Nato-johtoista sotaa Afganistanissa, entistä kovempaa uusliberalismia toteuttavia eurokurisopimuksia, kurjistamispolitiikkaa ja kokoomuksen johdolla valmisteltavia kuntien lopettamislistoja.

Vaikka presidentinvaalin toisella kierroksella ei ole vasemmistolaista ehdokasta, on myös tässä tilanteessa tärkeä äänestää ja ottaa kantaa kokoomuksen ja pääomapiirien isolla rahalla presidentiksi ajamaa Niinistöä vastaan.

YK:n päivän rauhankulkue. / tampereenpulut.net