Etusivu >> Blogit >> Seppo Ruotsalainen >> Hylkääkö eduskunta ansiotasoindeksin?

Hylkääkö eduskunta ansiotasoindeksin?

16.03.2017 - 09:30
(updated: 16.03.2017 - 09:33)

 

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tiistaina 14.3. ehdottanut mietinnössään, että Eduskunta hylkää kansalaisaloitteen työeläkeindeksin palauttamisesta takaisin palkkatasoindeksiksi.  Valiokunnan ratkaisu löytyy sivulta www.eduskunta.fi.

Omituisia perusteluja

Valiokunnan perustelut esitykselleen ovat lievästi sanoen omituiset. Valiokunnan pääperuste näyttää olevan, että pieniä työeläkkeitä saavien asemaan ei työeläkeindeksin muutoksella olisi sanottavaa vaikutusta ja että   indeksimuutoksen hyöty kanavoituisi enemmän keski- ja suurituloisille. Toisin sanoen, kun ei indeksimuutoksella voida vaikuttaa pienituloisimpien asemaan, niin koko työeläkeläisjoukon köyhdyttäminen vuodesta vuoteen ”taitetulla indeksillä” saa jatkua.

Valiokunta toteaa jakavansa kansalaisaloitteessa esitetyn huolen pienimmillä eläketuloilla elävien eläkeläisten asemasta ja korostaa, että ”vaikeimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa parannetaan tehokkaimmin nostamalla kansaneläkettä tai takuueläkettä”.

Katteettomia lupauksia

Viimeksi mainitussa toteamuksessa valiokunta menee vakavassa asiassa lähes hirtehishuumorin puolelle, sillä Sipilän hallitus alensi äskettäin kansaneläkeitä ensimmäisen kerran maamme 100-vuotisen historian aikana.

Vuonna 2016 kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet laskivat miinusmerkkisen indeksin vuoksi 0,4 prosenttia. Maan hallitus olisi voinut estää tämän, mutta sitä se ei tehnyt. Eduskunta hyväksyi sittemmin hallituksen esityksen, jonka mukaan kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia leikataan 0.85 prosentilla vuoden 2017 alusta ja että alennus jäädytetään pysyvästi vuoteen 2019 saakka. Täyden kansaneläkkeen määrä yksinasuvalla eläkkeensaajalla pieneni vuoden 2017 alusta aiemmasta 634 eurosta 629 euroon kuukaudessa. Se on melkoinen huomenlahja pieneläkeläisille Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

”Suurituloisilla eläkeläisillä” lyödään koko eläkeläisjoukkoa

Eduskunnan Sosiaali-ja terveysvaliokunta toteaa perusteluissaan, että työeläkeindeksin muuttaminen ansiotasoindeksiksi ”kasvattaisi merkittävämmin suuria eläkkeitä” ja lisäisi siten elintasoeroja. Hämäräksi jää mitä valiokunta tarkoittaa ”suurituloisilla eläkeläisillä” ja heidän vaikutuksellaan eläkeläisten asemaan kokonaisuutena.  Valiokunta pitää ilmeisesti erittelemättä suurituloisina sitä 10 prosenttia eläkkeensaajista joiden eläke on yli 2.500 euroa bruttona kuukaudessa.

 

Valiokunnan mielestä on ilmeisesti jo 2 500 euron bruttoeläkettä saavaa pidettävä niin vaarallisena elintasoerojen kasvattajana, että hänen takiaan on syytä jatkaa koko eläkeläisjoukon rankaisemista eli köyhdyttämistä taitetulla indeksillä.

 

Valiokunnan näkemyksen mukaan on siis eläkkeensaajien etua parempi vaihtoehto suunnata taitetulla indeksillä vuosittain saavutettava ”säästö” lihottamaan entisestään jo 190 miljardiin euroon kasvaneita eläkerahastoja.  

 

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa kummassakaan   ei esitetä kansalaisaloitteen hyväksymistä vaan lausumaa siitä, että hallituksen tulisi laatia toimenpideohjelma eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi

 

SKP eläkeläisten puolustajana

 

On todettava, että   SKP on ainoa varteenotettava puolue, joka yksimielisesti on virallisessa kannanotossaan (mm. poliittisen toimikunnan päätös 6.3.2017) kannattanut ja kannattaa Kansalaisaloitetta ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.  SKP on kansalaisaloitteen liikkeelle saattamisesta lähtien osallistunut joukkoliikkeisiin eläkeläisten aseman parantamiseksi sekä vaatimukseen ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.

 

SKP ei hyväksy sitä, että eläkeläisten antamasta työvoiman arvosta riistetään (suorastaan ryöstetään) vuodesta vuoteen vastikkeettomasti yhden prosentin osuus ostovoimasta. On erityisen huolestuttavaa, että työväenpuolueet SDP ja Vasemmistoliitto ovat hyväksymässä tällaista epäoikeudenmukaisuutta. Eduskunnan sosiaali-ja työvaliokunnassa on puheenjohtajana Tuula Haatainen (SDP) ja jäsenenä Anna-Kaisa Pekonen (Vas.).

 

Taustalla voiton suhdeluku

 

Tästä ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että mainituissa työväenpuolueissa ei ymmärretä taloustieteen erästä keskeistä lainalaisuutta. Karl Marxin Pääoma-teoksen kaikki kolme osaa suunnilleen kannesta kanteen lukeneena rohkenen pelkistää asian siten, että erityisesti SDP:n ekonomistien tulisi ymmärtää ja sisäistää keskimääräisen voiton suhdeluvun laskutendenssi ja sen seuraukset.

 

Tuo Marxin paljastama lainalaisuus (joka pinnalta katsoen näyttää asettuvan aluksi pääomanomistajien ”puolelle”) asettaakin nämä selkä seinää vasten sikäli, että pääomanomistajien on pyrittävä vuodesta vuoteen kohottamaan voittotasoa (eläkeyhtiöiden terminologiassa ”tuottotasoa”) ylöspäin, sillä mikäli yrityksen voittotaso lähtee laskuun myös pörssikurssit ovat vaarassa laskea). Tämä tarkoittaa sitä, että eläkerahastot kasvavat ja paisuvat jatkuvasti.  Nyt on päästy 190 miljardiin euroon eikä kasvulle näy loppua niin kauan kuin ”taitettu indeksi” on käytössä.  Tuo indeksi on eläkeyhtiöille ”lypsävä lehmä”, josta ne eivät halua luopua oikeastaan mistään hinnasta. Eläkerahastojen paisumisen vastapoolina on eläkkeiden ostovoiman pieneneminen ja eläkeläisten köyhtyminen ja monien kohdalla suorastaan kurjistuminen.

 

Kansalaisaloitteen hylkääminen on kohtalokas virhe

 

Esittäessään nyt hylättäväksi kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ansiotasoindeksin palauttamista työeläkkeisiin työväenpuolueet SDP ja Vasemmistoliitto ovat tekemässä kohtalokkaan virheen. Olisi muistettava, että eläkkeet eivät ole kaupan, sillä niissä on kysymys suoritetun työvoiman arvosta. Työvoiman arvo vastaan pääoman arvo.

 

Kysymys ei tässä ole mistään normaaleista ”palkkaneuvotteluista”, joihin työväenpuolueet ovat tottuneet, vaan eläkkeiden kohdalla kysymys on selkeämmin pääoman ja työn välisestä vallanjaosta. Taitetun indeksin kaltaisen myönnytyksen antaminen eläkeyhtiöille merkitsee pääomapuolen vahvistumista palkansaajien ja eläkeläisten kustannuksella. Seuraus on, että jatkossa pääomalla on aikaisempaa vahvempi asema eläkeasioista päätettäessä. Taloudellisen kriisin jatkuessa ja syventyessä on alettu viitata mahdollisuuteen, että maksussa olevia eläkkeitäkin voitaisiin leikata. 

 

Eläkeläisten syytä reagoida kuntavaaleissa       

 

Erityisesti eläkeläisäänestäjien on syytä muistaa edessä olevissa huhtikuun kuntavaaleissa ketkä kansanedustajat ja mitkä poliittiset puolueet kannattavat eläkeläisiä köyhdyttävän taitetun indeksin jatkamista torjumalla 85 000 kannatusilmoitusta taakseen saaneen kansalaisaloitteen vaatimuksen palkkaindeksiin siirtymisestä.

 

Sosiaali -ja terveysvaliokunnan ratkaisevassa kokouksessa 14.3. 2017 esitystä Kansalaisaloitteen hylkäämisestä olivat kannattamassa seuraavat kansanedustajat:

 

Tuula Haatainen (puh.joht. sd ), Hannakaisa Heikkinen ( kes ), Eeva - Johanna Eloranta ( sd ), Arja Juvonen ( ps ) , Niilo Keränen (kes ), Anneli Kiljunen ( sd ), Sanna Lauslahti ( kok ), Anne Louhelainen (ps), Anna-Kaisa Pekonen ( vas ), Pekka Puska ( kes ), Sari Raassina ( kok), Veronica Rehn-Kivi ( rkp ), Vesa-Matti Saarakkala ( ps ), Annika Saarikko ( kes), Sari Sarkomaa ( kok ) ja Matti Talja ( kes).

 

Erityisesti niiltä kansanedustajilta, jotka ovat ehdokkaina tulevissa kuntavaaleissa on ennen muuta eläkeläisäänestäjillä syytä kysyä toreilla ja turuilla lisäperusteluja Kansalaisaloitteen hylkäämiselle.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit