Home >> Artikkelit >> Historiallinen satelliittikokous – SKP:n keskuskomitea kokoontuu 13.6. 

Historiallinen satelliittikokous – SKP:n keskuskomitea kokoontuu 13.6. 

20.05.2020 - 17:30
(updated: 20.05.2020 - 17:41)
  • SKP:n keskuskomitean kokous 13.6.2020

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean kokous 13.6. järjestetään koronarajoitusten takia useammassa paikassa samanaikaisesti. Kokouspaikkoja ovat ainakin Helsinki, Turku, Tampere, Joensuu, Jyväskylä ja Pori. Lisäksi kokoukseen voi poikkeuksellisesti osallistua SKYPE:llä suoraan kotoa. 

Toukokuun kokous on monella tapaa kiinnostava. Poliittinen tilanne kärjistää luokka-asetelmaa pääoman puolustaessaan asemiaan työläisiä vastaan. Työttömyys ja koronataantumus ovat kova pala monen arjessa ja käynnissä on taistelu siitä, miten niitä lähdetään ratkaisemaanKannattajakorttien kerääminen, vastavirtatapahtumien järjestäminen ja kuntavaalit ovat kokouksen asialistalla 

Paljastetaan Sanna Marinin hallituksen karva 

Keskuskomitean jäsenet ovat porukalla valmistautuneet ja  selvittäneet kansalaisyhteiskunnan erilaisten toimijoiden odotuksia ja vaatimuksia paremmaksi taloudeksi. Kokouksessa paljastetaan Marinin hallituksen todellinen koronakriisipolitiikka ja sen karva sekä tehdään toimintasuunnitelmaa, jolla haastetaan poliittisen eliitin riittämätön politiikka. 

SKP:n neljä lähiaikojen aloitetta: rauha, ympäristö, perusturva (1200 perusturva) ja työn jakaminen (kuuden tunnin työpäivä) ohjaavat myös keskuskomitean työtä 

Joukkovoimaa hävittäjähankintaa vastaan  

Rauhan ryhmän vetäjä, keskuskomitean jäsen, lastenhoitaja  Mervi Grönfors Tampereelta on yhdessä rauhan ryhmän  ja eräiden muiden keskuskomitean jäsenten kanssa  selvittänyt Sanna Marinin hallituksen tulevaisuuden suunnitelmia liittyen asevarusteluun, puolustusmenoihin ja ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan. Samoin on selvitetty mitä kansalaisyhteiskunnan toimijat kuten rauhanliike vaatii päättäjiltä tässä tilanteessa. 

Suomalainen rauhanliike on vuosia tehnyt rauhantyötä ja kamppaillut militarismia vastaan varsin niukoin määrärahoin. Vaikka Marinin hallitus lisäsi rahoitusta rauhanliikkeelle, jäi osa rauhanjärjestöistäkin ilman tukea. Rauhanliike on vaatinut Sanna Marinin hallitukselta linjan muutosta ja merkittävää panostusta rauhantyöhön sekä avoimuutta hx-hankkeen valmisteluun ja päätöksentekoon. Hallitukselta on edellytetty toimia liittoutumattomuuteen palaamiseksi. 

Puolet suomalaisista on valmis siirtämään hävittäjähankinnat. SKP:n rauhanryhmän vetäjän, Mervi Grönforsin mielestä HX-hävittäjiä vastustava kansalaisaloite on oikealla asialla. Grönfors kannustaa  kaikkia  allekirjoittamaan kansalaisaloitteen 

- Hävittäjien hankinta on pysäytettävä ja perinpohjaisesti laajan avoimen keskustelun kautta arvioitava uudelleen. Useampi asiantuntija on kyseenalaistanut monitoimihävittäjien käytön puolustustarkoituksessa. Hankkeen ympäristövaikutukset ovat nähdäkseni jääneet lähes huomiotta. Selvittämättä on jäänyt myös onko monitoimihävittäjä jo hankintahetkellä vanhanaikainen teknologian nopean kehityksen vuoksi.   

Kuluneen kevään havaintoni on, ettei hävittäjillä ole ollut muuta näkyvää osuutta koronapandemian aikana kuin terveydenhuoltohenkilökunnan kunniaksi järjestetyt ylilennot esimerkiksi New Yorkissa. Henkilökohtainen kantani on, että hävittäjähankinta ei lisää turvallisuutta, pikemminkin se ajaa hyvinvointimme syvään kriisiin. Juuri nyt tarvitaan panostuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Hallitusohjelmaan kirjattuun hävittäjähankintaan varatut miljardit voidaan poliittisella päätöksellä siirtää koronasta aiheutuvien sosiaali- ja terveyskulujen kattamiseen, sanoo SKP:n rauhanryhmän vetäjä Mervi Grönfors 

Grönfosin mukaan SKP:n keskuskomitean on sitouduttava toimimaan aktiivisesti hävittäjähankintaa vastustavan kansalaisaloitteen nimienkeruussa. Grönfors esittää  etsittäväksi yhteistyötahoja, joiden kanssa nostetaan esiin hävittäjähankkeen ongelmat ja saadaan näkyvyyttä hanketta vastustavillekin mielipiteille.  

Rauhantyön rinnalla keskuskomitean on tuotava voimakkaasti esiin SKP:n aloite 1200 euron perusturvasta, koronapandemian aiheuttamien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi on tuotava näkyviin vaihtoehtoja nyt väläytellylle leikkauspolitiikalle, korostaa Grönfors. 

Uusi varapuheenjohtaja 

Koronahistoriaan jäävä kokous on merkittävä myös SKP:lle, koska kokouksessa valitaan puolueelle uusi varapuheenjohtaja tehtävänsä jättäneen jyväskyläläisen opettajan  Miguel Lópezin tilalle. Piirijärjestöiltä on pyydetty esityksiä varapuheenjohtajasta. SKP:n varapuheenjohtajan merkitys puolueen poliittisessa työssä on suuri. Molemmat varapuheenjohtajat lääkäri Liisa Taskinen Kotkasta ja tuleva varapuheenjohtaja, pääsihteeri, puutarhuri Tiina Sandberg  ja puheenjohtaja, käsitetaiteilija JP (Juha-Pekka) Väisänen muodostavat puolueen johtotiimin, niin sanotun p4:sen, jota voisi kutsua vaikka keskuskomitean ja poliittisen toimikunnan  työrukkaseksi. SKP:n johtonelikko vetää pitempiä toimintalinjoja edustajakokousten välillä ja sen olemassaolo  kertoo myös yhteistyöstä, kollektiivisesta ja moniosaavasta puoluejohdosta 
 
Liisa Taskinen on ollut vuoden SKP:n varapuheenjohtaja ja  neljä vuotta keskuskomitean jäsen. Taskinen kokee, että hänellä on varapuheenjohtajan työssä ollut paljon opeteltavaa, koska puolueen johdossa oleminen on ollut hänelle  kokonaan uusi maailma. Puolueen tilanteen Taskinen kokee haasteelliseksi, mistä seuraa suuret haasteet myös johdolle. Taskinen korostaa SKP:n yhtenäisyyden säilyttäminen tärkeyttä ja kokee, että yksi puolueen suurimmista haasteista on .aktivoida lisää tekijöitä. 

- Some-vaikuttaminen, kannattajakorttien keruu ja paluu puoluerekisteriin, Tiedonantajan tunnetuksi tekeminen ja levikin laajentaminen ja talouden turvaaminen sekä aloitteiden edistäminen ja tunnetuksi tukemin ovat kaikki todella tärkeitä asioita ja tehtäviä.  

SKP on tarpeellinen puolue. Tarvitaan oikeaa analyysiä kapitalismista, imperialismista, ympäristökriisistä, niiden vaikutuksesta Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.  Oikean analyysin pohjalta vain pystymme tarjoamaan ratkaisuja, jotka kantavat seuraavia vaalejakin kauemmas.  Meidän on osattava antaa vastauksia ja ratkaisuja tämän hetken keskeisiin ongelmiin, ihmisten arjen ongelmiin, ja samalla osoittaa asioiden laajemmat yhteydet, syyt ja seuraukset ja antaa ratkaisun avaimia ja vaikutuskanavia ihmisille, sanoo Liisa Taskinen 

Yhteistyön politiikkaa 

Puolueen politiikkakäsityksenmukaisia paikallisia ja alueellisia vastavirtatapahtumia on ollut tavoite saada joka niemeen ja notkoon. Pisimmällä tapahtumien suunnittelu lienee  pääkaupunkiseudullaTurussa  ja Keski-SuomessaErilaisia vastavirtatapahtumia tehdään myös yhteistyössä Euroopan vasemmiston ja DSL:n opintokeskuksen kanssa. Keskuskomitean jäsen, kuvataiteilija Ilkka Aho Turusta avaa kokouksessa keskustelua yhteistyön politiikasta ja yhdessä tekemisen merkityksestä. 

- Jos nämä meidän suunnitelmat saadaan rullaamaan hyvin, on meillä potentiaalia lähteä kasvamaan puolueena aktiivisten ihmisten ja yhdistysten joukossa ja saavuttaa suurempaa jalansijaa puoluekentällä. Tietyn pisteen jälkeen kasvamme aktivistien piireistä suurempaan poliittiseen julkisuuteen yleiseen tietoisuuteen ja SKP:n ohittaminen valtajulkisuudessa on mahdotonta. Tämä lisää puolueen näkyvyyttä entisestään ja tekee toiminnastamme hyväksytympää. Tämä on paras reitti nähdäkseni saavuttaa aktiivisien toimijoiden kautta politiikan penkkiurheilijoita ja laajoja massoja yleensä, visio Ilkka Aho 

Edustajakokouskauden pituus 

Satelliittikokous käynnistää myös piirikeskustelun SKP:n edustajakokouskauden pituudesta. Keskuskomitea pyytänee seuraavaksi piirijärjestöiltä vuoden 2020  ja 2021 kevään aikana keskustelua piireissä ja osastoissa liittyen SKP:n edustajakokouskauden pituuteen. Johtopäätöksiä keskustelusta  kootaan 1.2.2021  mennessä osoitteeseen skp@skp.fi . Sen jälkeen piirien ja osastojen johtopäätösten pohjalta keskuskomitea käy keskustelun  2021 ja tekee esityksen edustajakokoukselle SKP:n edustajakokouskauden pituudesta ja mahdollisesta sääntömuutoksesta. 

Edustajakokousajan merkitystä on aiheellista tarkastella kaikissa piirijärjestöissä sekä lyhyemmän, että pitemmän kauden vaikutuksista mm. SKP:n poliittisen työn vahvistamisen ja kehittämisen,  jäsendemokratian, keskuskomitean jäsenkriteerien, keskuskomitean  työn vahvistamisen ja tavoitteiden kehittämisen, edustajakokouksen poliittisten asiakirjojen valmistamisen prosessin ja  kokouksen yleisten järjestämiseen liittyvien asioiden sekä kokouksen kustannuksien näkökulmista. 

- Maailmalla on puolueita joilla edustajakokouskausi on vuosi tai kaksi. Me olemme tottuneet tähän kolmen vuoden rytmiin, mutta se ei saa olla meille mikään ajattelun solmu. Kommunistien pitää sopeuta kaikkiin tilanteisiin ja joukkokeskustelun kautta oivaltaa mitä nyt on tehtävä. Minusta on tarpeellista, että kaikissa piireissä arvioidaan perusteellisesti tilannetta, tiedostetaan tekijät ja tekijöiden motivaatiot sekä tehdään yhteinen tavoitteellinen toimintasuunnitelma. Edustajakokouskausi on tässä keskustelussa yksi tärkeistä kysymyksistä johon kannattaa heittäytyä, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen 

Ase taistelussamme – Tiedonantaja 

Poliittinen toimikunta esittää keskuskomitealle lokakuussa 2020 alkavaa vuoden kestävää Tiedonantajan kehittämisen kampanjaa. Kaikki tiedonantajan kanssa työskentelevät toverit, toimittajat, varainhankkijat, avustajat, yhteyshenkilöt, lukupiirien vetäjät, päättyneiden tilausten soittajat ja katumyyjät  halutaan nyt suunnittelemaan yhteistä toimintaohjelmaa, jolla kehitetään Tiedonantajaa. Kampanja käynnistyy 3.lokakuuta Helsingissä Vastarinnan viesti – mediaseminaarilla, jossa tekijät viimeistelevät toimintasuunnitelmaa ja tavoitteita, alustajat avaavat uusia visiota marxilaisesta mediasta ja toverit kertovat miten Tiedonantaja voidaan ottaa nykyistä paremmin poliittisen työn välineeksi. 

Hyviä esimerkkejä Tiedonantaja työstä löytyy eri puolilta Suomea. Muun muassa Lapissa Tiedonantajan katumyyntejä ja niiden yhteydessä aina käytäviä keskusteluja on käsitelty DSL:n opintokerhona. Kerhon nimi on Tulevaisuuden toimivat toverit. Lapissa Tiedonantajakerhon opintovastaavana toimii opettaja  Raija Siirilä Kemistä. 

Toverit Lapissakaan eivät ole koronan aikana päässeet kaduille lehtityöhönLapin Tiedonantajakerho on toiminut sähköpostin välityksellä siten, että kaikilta piirin työvaliokunnan jäseniltä on pyydetty  kommentteja ilmestyneestä Tiedonantajasta. Kommenteista on tehty yhteenveto opintokerhon tuotokseksi, Yhteenveto on lähetetty myös Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packalénille, 

- Tavoitteena on saada useampi henkilö toimimaan Tiedonantajan hyväksi. Nyt esimerkiksi tervehdysten kerääminen on pääasiassa ollut vain muutaman  toverin aktiivisuuden varassa. Tiedonantajaan tarvittaisiin myös enemmän yleisesti kiinnostavia juttuja paikallisista asioista. Siihen tarvittaisiin nykyisten aktiivien lisäksi muitakin kirjoittajia, sanoo Lapin piirisihteeri ja Tiedonantajan yhteyshenkilö Tapio Siirilä. 

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista