Home >> Artikkelit >> Naiset äänessä 100 vuotta - entä nyt?

Naiset äänessä 100 vuotta - entä nyt?

02.12.2006 - 15:19
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
Kun äänioikeudesta kamppailtiin viime vuosisadan alkuvuosina, ei kyse ollut pelkästään naisliikkeiden kamppailusta.

Kyse oli jo silloin pohjimmiltaan yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kamppailusta, jossa pidettiin vääryytenä sitä, että parlamentissa saattoivat istua vain miehet, jotka edustivat silloista eliittiä.

Maattomat, tilattomat, työttömät, piiat, rengit, työläisnaiset olivat kaikki ilman äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta, mutta sitä olivat myös ylhäisöön kuuluvat naiset. Kamppailu kesti aikansa, kunnes sen tuloksena ensimmäisenä maailmassa suomalaiset naiset saivat paitsi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myös vaalikelpoisuuden ja saattoivat asettua ehdokkaiksi.

Nyt tuosta ajasta on kulut 100 vuotta.

Tätä asiaa juhlii tänä viikonloppuna maassamme myös vallasväki. Ministerit ja professorit on kutsuttu puhumaan arvokkaisiin tilaisuuksiin, joita pidetään kruunujen loisteessa ja akatemiantaloissa.

Mutta myös Demokraattinen naisverkosto haluaa korostaa tätä asiaa. Me juhlimme siksi, että kunnioitamme tuota oikeutta ja saavutusta. Paljon on sen jälkeen saatu asioita korjattua maassamme, mutta paljon on edelleen korjaamatta. On muistettava, että mikään ei ole korjaantunut itsestään, vaan ne ovat olleet kamppailujen tuloksia. Kamppailuja on tarvittu, jotta eduskunnasta on aikanaan saatu lakeja korjaamaan asioita.



Köyhyydellä usein naisten kasvot

Mutta tuntuu, että tänään on toisin. Edelleen on ihmisten arjessa ja maailmassa ympärillämme suuria ongelmia ja puutteita - niin omassa maassamme kuin kansainvälisestikin.

* Köyhien määrä maassamme on yli 600 000.

* Lapsista 15 % elää perheissä, jossa eletään alle virallisen (760) köyhyysrajan.

* Yli 75-vuotiaista naisista - siis eläkeläisnaisista - 2/3 elää alle köyhyysrajan;

siis huomattavan pienen eläkkeen turvin - naisia, joiden työnä oli huolehtia perheestä ja suuresta lapsijoukosta.

* Köyhtymisellä on yhä useammin naisten kasvot.

* Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksinhuoltajaäidit.

* Nuorista pätkätyöläisistä enemmistö on naisia - onhan julkisella sektorilla työssä naisia 2/3, ja juuri siellä on myös paljon pätkätyösuhteita.

Entä mitä tekee se eduskunta, joka on valittu säätämään lakeja? Lakeja - joiden tulisi korjata edellä todetut epäkohdat ja oikeudenmukaisuudet - ja paljon muuta sen lisäksi.

Eduskunta on parhaillaan käsittelemässä kansalaisten kannalta merkittäviä lakeja ja asioita, joilla on joko välitön ja suora tai vähintään välillinen vaikutus ihmisten arkeen.


Julkiset palvelut tulilinjalla

Kuluneella viikolla on eduskunnalle jätetty käsittelyyn kunta- ja palvelurakenteita muuttava puitelaki. Asiallisesti merkitsee mitä suurinta muutosta monella tasolla, eikä vähiten naisten elämässä.

Julkisen sektorin palvelut ovat eri tavoin tulilinjalla. Lain johdannossa todetaan ensimmäisinä tavoitteina selvästi, että puitelain tavoitteena on säästää kuntien menoja ja tehostaa tuottavuutta. Tiedämme kokemuksesta, että tämä tarkoittaa yleensä palvelujen karsimista ja työntekijöiden hiostamista. Julkisia palveluja kilpailutetaan jo monissa kunnissa, palveluja yksityistetään, niiden tuottamiseksi kunnat ovat muodostamassa liikelaitoksia, joissa myös työntekijöiden työsuhteet menevät tosiasiallisesti monilta osin uusiksi - väitetäänpä asiassa meille mitä tahansa.

Kun vaivoin saatiin torjuttua kilpailutus viime keväänä EU:n palveludirektiivistä suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, on EU laatimassa nyt uutta direktiiviä, jolla suunnataan näiden palvelujen ylikansalliseen kilpailuttamiseen. Nyt tarvitaan edustajilta valppautta, mutta ennen muuta kansalaisilta ja ammattijärjestöiltä.

Ei voi olla tavallisten ihmisten etu, jos ylikansalliset yhtiöt voiton tavoittelussa kiinnostuvat ostamaan itselleen esim. ylikunnallisia liikelaitoksia kunhan ne on koottu tarpeeksi suuriksi liikelaitoksiksi. Lasten päivähoito, vanhustenhuolto, terveydenhuolto tai esim. opetustoimi ovat kaikki tulilinjalla ajan kuluessa - siksi mm. ranskalaiset torjuivat koko EU:n perustuslain.

On tärkeää kertoa ihmisille, jotka nyt ovat töissä näillä aloilla, että esimerkiksi kunnallinen liikelaitos tai yhtiö ei ole enää julkisen sektorin työnantaja vaan yritys, jota koskevat yleensä myös uudet työsopimukset. Muutaman vuoden ylimenokausi ei paljon asiassa auta, jos on kyse palkasta, työsuhteesta, vuosiloma- tai eläkekertymistä. Työntekijöiden tulevaisuus on myös uhattuna - ja sen myötä kyseiset palvelut.

Lisäksi on syytä muistaa, että jos nykyinen julkisen sektorin, ns. kunnallinen toiminta muutetaan ylikunnalliseksi liikelaitokseksi tai yhtiöksi, merkitsee se myös huikeita hinnankorotuksia uuden alv-verotuksen myötä. Kysehän on silloin liiketoiminnasta, joka on alv-verollista toimintaa tässä asiassa.

Kaiken lisäksi ylikunnallinen liikelaitos tai kunnallinen osakeyhtiö eivät ole enää kunnallisten luottamuselinten hallinnassa, vaan niitä johtaa oma johtonsa, jota eivät kunnanvaltuuston tai lautakunnan päätökset sido.

Uusia lakeja tarvitaan parantamaan ihmisten elämää, ei huonontamaan sitä ja lisäämään eriarvoisuutta.


Lasten oikeus päivähoitoon

Esimerkki uudesta tulevasta laista on myös päivähoitolain osittainen tarkistus, joka ei tuo kaikilta osin lainkaan parannusta vallitsevaan tilanteeseen. Se ei sisällä määritettä, jossa lasten ryhmäkokoja tulisi pienentää. Nythän tilanne on monin osin kohtuuton ja on tapahtunut jopa peruuttamattomia vahinkoja päiväkodeissa.

Ei lasten, sen paremmin kuin vanhustenkaan hoito voi olla mitä sattuu, pahimmassa tapauksessa kilpailutettua kuin huutolaisaikana konsanaan. Sen ajan olemme toki jättäneet, siitä on pidettävä kiinni.

Lapsemme ja vanhuksemme tarvitsevat turvallisen ja korkeatasoisen hoidon, jonka vuoksi ei vanhempien ja omaisten tarvitse olla joka hetki sydän syrjällään, mitä päivän mittaan voisi tapahtua.

Sinne tarvitaan riittävästi henkilökuntaa lapsiryhmää kohti niin, ettei se täyty muodollisesti jonain aikana päivästä, vaan koko aukioloajan.

Lapsen päivä hoidossa on pitkä. Jos kotona illalla vanhempien kanssa ollaan 3-4 tuntia, ollaan päiväkodissa usein jopa 7-9 tuntia. Päivähoidossa jos missä on lapsella oikeus saada turvallisuutta ja läheisyyttä, joka on perusta myös lapsen terveelle kehitykselle.

Me emme hyväksy ajatusta, että kuntien päivähoitoon varaama budjetti maksetaan suoraan perheisiin ja voitaisiin näin keventää päivähoito-organisaatiota. Ehdotus sisältää 400 euron summan perheelle, joka hoitaa lapsen kotona tai jossain yksityisellä. Tavoitteena tässä on purkaa lasten turvallinen, julkinen päivähoito ja varsinkin alle 3-vuotiaiden subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Me olemme sitä mieltä, että julkista päivähoitoa on kehitettävä suuntaan, jossa turvataan myös nykyistä paremmin vuorotyössä olevat ja yksinhuoltajat lasten päivähoidon osalta. Kyseessä ei voi olla yksityistetty toiminta, jonka jatkuvuudesta eikä tasosta ole takeita.


Äänioikeus ja EU:n perustuslaki

Kun 100 vuotta sitten saimme äänioikeuden, tuskin kukaan osasi olettaa, että vuonna 2006 on eduskunta vastoin kansan enemmistön tahtoa liittämässä Suomen niiden maiden joukkoon, jotka ovat hyväksymässä EU:n perustuslain. Ei voi olla, että Euroopan eliitistä koottu ’viisaiden miesten’ ryhmä toteaa asian kiireellisyyden ja tärkeyden, siinä joukossa Paavo Lipponen. Tällä manööverillä ollaan maamme kansan enemmistö mielipide ohittamassa ja ylittämässä - ja mikä oleellista, juuri naisten keskuudessa tuo enemmistö on ollut vielä voimakkaampi kuin miesten joukossa.

Tämä on varsin suuri asia, joka in kaikkien ihmisten muistettava kun valitaan uusia kansanedustajia maaliskuussa.

Demokraattinen naisverkosto torjuu niin perustuslain kuin sen ohella muunkin lainsäädännön, jolla ollaan kahlitsemassa kansallista itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä. Ranskalaiset sanoivat ei, hollantilaiset samoin. Mitä maamme hallitus pelkää tässä asiassa! Ei sillä voi olla perustuslain osalta muuta kuin maamme liittäminen entistä tiiviimmin unioniin, joka on niin taloudellinen kuin sotilaallinen liittovaltio tämän jälkeen.

Me haluamme olla naisten valtaenemmistön joukon kärjessä vastustamassa viimeiseen asti sitä, että Suomen eduskunta hyväksyisi EU:n perustuslain. Emme myöskään hyväksy maamme mukana oloa joukkojen lähettämiseksi kriisinhallintaan, sotilaallisiin toimiin jotka siirtyvät suoraan Nato-johtoisiksi, kuten nyt on Afganistanissa tapahtumassa. Suomen onkin vetäydyttävä välittömästi pois Afganistanista.


Perusturvaksi 800 euroa kuukaudessa

Demokraattinen naisverkosto on tänään aamupäivän seminaarista lähettämässä liikkeelle kampanjan, ’Perusturvaksi 800 euroa’ - jossa vaaditaan verottomaksi perusturvaksi 800 euroa. Sadat tuhannet ihmiset sinnittelevät niin pienillä tuloilla, että on mahdotonta tulla inhimillisesti toimeen, ja jonot toimeentuloluukuilla ovat sen vuoksi edelleen sietämättömät.

Saatamme tämän kampanjan nyt kaikkien asiasta huolta kantavien käyttöön tämän vuoden loppuun asti. Vuoden vaihteessa tehdään kampanjan väliarvio, ja jatkosta kerromme sen jälkeen. Kampanjatulokset tullaan luovuttamaan aikanaan hallitukselle.

Kampanjan tavoitteena on saattaa parempaan tilanteeseen

yksinhuoltajaäitejä, joille hallituksen paljon mainostettu köyhyyspaketti ei lupaa asiallisesti mitään

eläkeläisiä, joilla samoin hallituksen budjetti a ei anna kuin kylmää kättä - ja lukemattomille heidän kanssaan samassa tilanteessa oleville

opiskelijoita, jotka ovat käymässä myös omaa kampanjaansa

työttömiä, pätkätyöläisiä, joilla tulot ovat niin pienet, ettei niillä pysty elämään.

Haluamme tällä kampanjalla osoittaa kunnioitusta niille kansanedustajille, jotka vuosikymmenten aikana ovat olleet viemässä eteenpäin naisten, lasten ja perheiden asemaa ja asiaa monin tavoin.

Haluamme tällä kampanjalle antaa haasteen tämän päivän ihmisille - niin naisille kuin miehille, jotta saadaan käänne tähän jatkuvasti pahenevaan eriarvoistumiseen, epäoikeidenmukaisuuden ja epädemokraattisuuden pahenemiseen.

On syytä muistaa Leninin vanha viisaus, joka pätee tänäänkin: "Ilman naisia ei ole minkäänlaista joukkoliikettä". Siksi naiset, aktiivisesti puolustamaan äänioikeutta, vaaliaktiivisuutta ja vaalityötä! Nyt naiset eturiviin!

Kaija Kiessling, Demokraattisen naisverkoston juhlassa 1.10.2006:

Tekijä

Ajankohtaista