Home >> Artikkelit >> Orjatyötä vai osallistamista?

Orjatyötä vai osallistamista?

30.09.2014 - 09:17
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
  • kuva SKP Arkisto
SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä: "Yhteiskunta vain haluaa lyödä luuserin leiman, kun sillä ei ole tarjota työtä ja riittävää toimeentuloa. "

Kokoomuksen Paula Risikon alulle panema hanke osallistavasta sosiaaliturvasta on positiivisilla termeillä kauniiseen pakettiin pakattu köyhien ja työttömien kyykyttämisprojekti. Oikeasti on kyse vastikkeellisuuden lisäämisestä, sen tiukemmasta velvoittavuudesta ja laajentamisesta muihinkin ryhmiin kuin työttömiin ja toimeentulotuen saajiin – käytännössä miltei kaikkiin sosiaaliturvan saajiin. Osallistavan sosiaaliturvan piiriin on hahmoteltu laajimmillaan kuuluvan myös sairauspäivärahan, perhe-etuuksien sekä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen saajat. Kaikkien niiden, jotka ovat työelämän tai opiskelun ulkopuolella, nähdään olevan vaarassa syrjäytyä. Todella outoa ajattelua.

 

Yhteiskunnan kovenevaa ilmapiiriä heijastaa se, että kaikki sosiaaliturvan saajat – ja etenkin työttömät ja toimeentulotuen saajat – nähdään yhtenäisenä ryhmänä, joukkona laiskoja työnvieroksujia, joita voidaan lyödä entistä kovemmin. Ja joilta voidaan vaatia työsuoritusta vastineena saamastaan sosiaaliturvasta. Jotta vastikkeellisuuden vaatiminen olisi hyväksyttävämpää, puhutaan kauniisti osallistavasta sosiaaliturvasta. Näin leimataan kaikki työttömät avuttomiksi olennoiksi, jotka eivät itse kykene osallistumaan yhteiskunnassa elleivät viranomaiset ole heitä paapomassa. Tällainen on mielestäni ihmisarvoa alentavaa suhtautumista.

Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen tavoitteena on sosiaalipoliittinen järjestelmä, jossa laajimmillaan koko työikäiselle väestölle tarjotaan mahdollisuus olla mukana yhteiskunnassa. Ihan hyvä tavoite, mutta mitä ihmeen tekemistä osallistumisella on sosiaaliturvan kanssa? Totta kai meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Mutta miksi sosiaaliturvan saaminen on kytketty tähän? Tarkoittaako tämä, että ne, jotka eivät suostu osallistavan sosiaaliturvan edellyttämiin toimenpiteisiin, heidät suljetaan yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolelle? Viedäänkö heiltä kenties äänioikeus? Tai oikeus asettua ehdolle vaaleissa?

On totta, että yhteiskunnassamme on seikkoja, jotka estävät tai ainakin heikentävät sosiaaliturvan saajien osallistumista yhteiskunnassa. Työtön pelkää menettävänsä työttömyysturvan, jos joku näkee hänen auttavan naapurin mummoa kauppa-asioilla. Ihmiset eivät uskalla porukalla talkoilla yhteiseksi hyväksi, koska siitä voi joutua usean eri viranomaisen hampaisiin. Köyhä, jota kiinnostaisi vaikkapa kunnallinen luottamustoiminta, ei uskalla lähteä mukaan, koska luottamuspalkkioiden maksamisesta seuraa ongelmia muun sosiaaliturvan maksatuksessa. Tällaisten ongelmien ratkaiseminen ja sitä kautta ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen voidaan kuitenkin hoitaa muulla tavoin. Ei siihen tarvita laajamittaista sosiaalipoliittisen järjestelmän muuttamista.

Työttömyysturva luotiin aikoinaan siksi, että jos ihmiselle ei ollut tarjota työtä, voitiin välttämätön toimeentulo turvata sen avulla. Ajan myötä työttömyysturva on muuttunut monessa suhteessa vastikkeelliseksi. Viranomainen voi asettaa sanktioita, jos työtön ei toimi kuten viranomainen edellyttää. Kuinka paljon painaa työttömän oma näkökulma ja inhimilliset seikat? Myös toimeentulotukeen on säädetty perusosan alentamismahdollisuus, josta yritettiin viime vuoden vaihteessa vaivihkaa tehdä alentamisvelvollisuus. Tällöin ei sosiaalityöntekijöille olisi enää jäänyt mahdollisuutta käyttää harkintaa olla alentamatta perusosaa. Miten mahtanee tämän asian käydä, kun toimeentulotuki siirtyy kelalle, jossa sosiaalityöntekijöitä ei ole?

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on tuonut kunnille runsaasti lisää tehtäviä. Mikäli osallistavan sosiaaliturvan hanke etenee, nämä hommat eivät vähene. Tarvitaan lisää ohjaajia, tarvitaan lisää työpaikkoja. Sellainen puuhastelu, jota tehdään vain tekemisen vuoksi, on ihmisarvoa alentavaa. Toisaalta taas ”oikeiden töiden” teettäminen 9 euron kulukorvauksella normaalin palkan sijasta vääristää työmarkkinoita. Ja se on riistoa sanan varsinaisessa merkityksessä. Työn teettäminen ilman palkkaa on ihmisen orjuuttamista. Kuntien nykyisen talousahdingon vuoksi varmasti kuntia houkuttaa teettää töitä ilman palkkaa, jos vaihtoehtona on, että vanhukset eivät pääse ulos tai puistoja ei hoida kukaan.

Työskentelen itse aikuissosiaalityössä ja työni on paljon nuorten aktivointia yhdessä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Jatkuvasti joutuu olemaan varpaillaan siitä, että edettäisiin asiakkaan ehdoilla – ei viranomaisen. Pakon ja velvoittavuuden sijasta pitäisi lähtökohtana olla oma halu ja vapaaehtoisuus. Osa typ:n asiakkaista katsoo saavansa apua kuntouttavasta työtoiminnasta, eikä meidän myöskään heitä pidä sormella osoitella.

Mutta kun tarkoitus on ollut ohjata typ:iin ne työttömät, jotka ovat moniammatillisen avun tarpeessa, niin en ymmärrä, miksi sinne ollaan jatkossa ohjaamassa kaikki pitkäaikaistyöttömät.

Eihän työttömyys – edes pitkäaikaisena – merkitse, etteikö ihminen olisi edelleen täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Yhteiskunta vain haluaa lyödä luuserin leiman, kun sillä ei ole tarjota työtä ja riittävää toimeentuloa. Siitähän tässä pohjimmiltaan on kyse. Työttömiä poljetaan. Näin saadaan ne, joilla vielä työtä on, pelkäämään omaa kohtaloaan ja tyytymään työehtojensa polkemiseen. Oikeisto saa heille vielä markkinoitua ajatuksen, että sosiaaliturvan vastineeksi kaikkien pitääkin tehdä jotain. Samassa veneessä ollaan – vai ollaanko?

Mielestäni meidän tulisi nähdä, että olemme kaikki tuon veneen kaleeriorjia. Meidän tulisi yhdistää voimamme ja nousta kapinaan. Sanoa ”jo riittää”, ja jättää laiva ja alkaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia. Jossa työstä maksetaan palkka. Jossa niille, jotka eivät työllä voi saada toimeentuloaan, taataan riittävän suuruinen perusturva. Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa kukin saa tarpeidensa mukaan ja kultakin vaaditaan kykyjensä mukaan.

 

Vastavirta-festivaali 2014

Ajankohtaista