Etusivu >> Blogit >> Arto Viitaniemi >> Kyse on tulonjaosta

Kyse on tulonjaosta

11.03.2015 - 10:13
(updated: 02.06.2016 - 15:08)
  • Arto Viitaniemi
Arto Viitaniemi / kuva SKP arkisto

Hiljattain saimme tietoomme selvityksen varallisuuden jakautumisesta maailman mitassa. Kävi ilmi, että kaikesta maailman varallisuudesta noin 50 prosenttia on yhden prosentin hallussa. Kyse on niin mittavista summista, ettei sitä tavallinen ihminen edes käsitä. Voi vain kysyä miten se on mahdollista?

Varallisuus ei ole syntynyt  itsestään, vaan se on kasautunutta työtä. Varallisuus on työn tulosta, joka on keskittynyt harvojen omaisuudeksi. Se kuuluu kapitalistisen järjestelmän luonteeseen, jossa toisten tekemän työn tulokset voidaan anastaa tuotantovälineiden omistamisen perusteella. Muutoin tällainen ei edes olisi mahdollista. Tämä sama ilmiö on nähtävissä myös Suomessa - rikkaudet keskittyy harvojen omaisuudeksi. 

Varallisuuden ja rikkauksien keskittymisen kääntöpuolella on laaja osattomuus ja köyhyys. Perimmiltään kyse on vääristyneestä tulonjaosta.Työntekijöiden saama palkka ei ole missään kohtuullisessa suhteessa heidän tekemänsä työn arvoon nähden. Sosiaaliturva ja eläkkeet ovat inhimillisesti katsoen alamittaisella tasolla.

Yhteiskunnallisen toiminnan - luokkataistelun - pääkysymys kulminoituu juuri tähän ristiriitaan. Tästä on ja täytyy olla kyse myös eduskuntavaaleissa.

*              *               *

Suomessa on periaatteessa olemassa lakiin perustuvat minimipalkat. Työehtosopimusten yleissitovuus turvaa alakohtaisesti niihin kirjatut minimitaulukkopalkat. Alimmat taulukkopalkat esimerkiksi palvelualoilla liikkuvat noin 1 500 euron nurkissa kuukaudessa, joka ei todellakaan ole paljon.

SKP esittää vaaliohjelmassaan minimipalkkalain säätämistä niin, että alin palkka olisi 1 800 euroa kuukaudessa. Tällä olisi merkittävät vaikutukset tulonjakoon työn ja pääoman välillä varsinkin kun minimipalkka sidotaan indeksiin, ettei omistava luokka pääse inflaatiota hyväksi käyttäen mitätöimään näitä vaikutuksia. Käytännössä lakisääteinen minimipalkka tarkoittaa sitä, että alinta työehtosopimusten taulukkopalkkaa säädeltäisiin lailla.

Toinen SKP:n tulojaon oikeudenmukaistamiseen vaikuttava vaalitavoite on perusturvauudistus, jossa esitetään 1 200 euron perusturvaa kuukaudessa verottomana jokaiselle, joka tähän tulotasoon ei muuten yllä. Tavoite on lievästi nykyisen köyhyysrajan yläpuolella eikä siten mikään maailmoja kaatava hanke. Tällä toimenpiteellä korjataan monien eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloa. Myös tulonjakoon tällä on tervehdyttävä vaikutus.

Tulonjaon muuttaminen oikeudenmukaisemmaksi heijastuu yhteiskuntaan laajemminkin. Tulojen lisäys kaikkein pienituloisimmille tarkoittaa lisää ostovoimaa, lisää tuotantoa, lisää työllisyyttä, lisää verotuloja, lisää parempia palveluja. Sanalla sanoen elvyttävintä politiikkaa ikinä. 

*             *              *

Jotta tulonjakopolitiikka ei olisi pelkkää tulonlisäystä pienituloisille, tarvitaan tasapainottavia toimenpiteitä. Varallisuuden räikeää keskittymistä, joka siis on seurausta vääristyneestä tulonjaosta, on rajoitettava paitsi tulonsiirroilla myös veropoliittisin toimenpitein. Pääomapuolen verotusrakennetta muuttamalla saadaan lisää tuloja muun muassa perusturvauudistuksen toteuttamiseen.

Ensitöikseen on palautettava varallisuusvero ja sellaisella tasolla, jolla rikkauksien liikakeskittymistä voidaan hallita. Nyt kun pörssiyhtiöt ovat jakamassa yhtiöiden tuloksista suurimmat osingot kuin koskaan, on niistä pääomatulojen verotusta kiristämällä otettava entistä paksumpi siivu yhteiskunnalle.

On vihdoin korjattava sellaiset suuret mokat kuten yritysten kela-maksujen poisto  ja yhteisöveron täysin perusteeton alentaminen. Kuntien verotulojen ja resurssien parantamiseksi on kuntavero muutettava progressiiviseksi ja laitettava  myös pääomatulot kuntaverotuksen piiriin.

Kaikki tämä kuulostaa ehkä liian suurisuuntaiselta, mutta suuri on vääryyskin, joka on oikaistavana.

Tekijä