Etusivu >> Blogit >> Seppo Ruotsalainen >> Kamppailu eläkeläisväestön aseman parantamiseksi jatkuu

Kamppailu eläkeläisväestön aseman parantamiseksi jatkuu

11.04.2018 - 13:00
(updated: 11.04.2018 - 13:08)
  • Seppo Ruotsalainen

 

KAMPPAILU ELÄKELÄISVÄESTÖN aseman parantamiseksi jatkuu 

Kun nykyinen työeläkejärjestelmä toteutettiin 1960-luvun alussa, luvattiin lakisääteisesti, että työeläkkeiden koko ja kehitys sidotaan tiiviisti eli sata prosenttisesti työansioiden kehitykseen. Vuonna 1996 siirryttiin kuitenkin pääministeri Paavo Lipposen hallituskaudella niin sanottuun ”taitettuun indeksiin”, jossa palkkojen muutoksen paino eläkkeeseen on enää 20 ja hintojen 80 prosenttia. Tämän seurauksena sama työeläke, joka vuonna 1996 oli 60 prosenttia työpalkasta on nykyisin vain 46-47 prosenttia tuosta vastaavasta työstä maksettavasta palkasta.  

Kansalaisaloite  

Puolueisiin sitoutumaton Suomen Senioriliike (SSL) käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen alkuperäisen ansiotasoindeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin.   Aloitteen tuki-ilmoitusten keruuajan päättyessä maaliskuussa 2016 ilmoituksia oli kertynyt 84 820. Eläkeläisten asemaa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu sai rivikansalaisten keskuudessa poikkeuksellisen laajat ja puoluerajat ylittävät mittasuhteet.  

Samaa ei kuitenkaan voi sanoa tiukkaa leikkauslinjaa ajavan Sipilän hallituksen, poliittisten puolueiden eikä ammattiyhdistysliikkeen asenteista. Työeläkeindeksin vastustajat, joukossa muiden muassa Telan suurituloinen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, käynnistivät suoranaisen parjauskampanjan ansiotasoindeksin kannattajia vastaan väittäen,  että nykyeläkeläiset ”syövät lastemme ja lastenlastemme pöydistä”.   

Härskejä ja loukkaavia väitteitä 

Tuollaiset väitteet ovat loukkaavia ja suorastaan pöyristyttäviä erityisesti sitä suurta eläkeläisjoukkoa ajatellen, jolla ei ole oikein varaa syödä mistään pöydistä.  Eläketurvakeskuksen ETK:n omien tilastojen mukaan lähes kolmasosa maamme runsaasta 1.4 miljoonasta eläkeläisestä eli yhteensä 430 000 ihmistä elää EU:n virallisesti määrittämän köyhyysrajan (1 200 euroa bruttona kuukaudessa) alapuolella. Arvioiden mukaan 40 prosenttia leipäjonojen asiakkaista on eläkeläisiä.  

Puheet ”itsekkäästä sukupolvesta” joutuvat varsin outoon valoon sitä taustaa vasten, että 60 prosenttia työeläkkeensaajista eli noin 864 000 eläkeläistä saa eläkettä bruttona alle 1500 euroa kuukaudessa ja 2500 euron suuruisen bruttoeläkkeen alapuolelle jää lähes 90 prosenttia kaikista työeläkkeensaajista. Yli 2500:n euroon pääsee kymmenkunta prosenttia työeläkkeensaajista.    

 

Keskimääräinen työeläke vuonna 2017 oli miehillä 1744 ja naisilla 1318 euroa kuukaudessa. Naisten eläke oli vain 68 prosenttia miesten eläkkeestä eli epäsuhta eläkkeissä on vielä suurempi kuin miesten ja naisten palkkaeroissa.   

 

Kansaneläkkeensaajat sinnittelevät kipurajoilla  

 

Kansaneläkkeen- ja takuueläkkeensaajien taloudellinen asema on vielä huomattavasti työeläkkeensaajia heikompi. Kansaneläkkeen täysi määrä on tällä hetkellä yksin asuvalla 628 euroa ja avio- tai avoliitossa olevalla 557 euroa kuukaudessa. Sipilän hallituksen kovasti mainostaman takuueläkkeen täysi määrä vuonna 2017 oli 760 euroa. Takuueläkkeensaajia on 116 000.  Tilanteen karuus käy ilmi siitä, että Helsingissä jo pelkkä yksiönvuokra voi kohota takuueläkkeen enimmäismäärään eli noin 800 euroon kuukaudessa.  Viimeaikaiset hälyttävät tiedot kertovat, että osalla ikäihmisistä ei ole varaa ostaa elämän jatkumiselle tärkeitä lääkkeitä niiden kohonneiden omavastuiden seurauksena. 

 

Vasemmisto maksaa tästä poliittista hintaa  

Käytännössä koko nykyinen istuva eduskunta asettui kevättalvella 2017 vastustamaan kansalaisaloitetta eli ansiotasoindeksin palauttamista työeläkkeisiin. Ansiotason vastustamisen etulinjassa oli eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Tuula Haatainen, SDP.   

Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toisteli, että ansiotasoindeksistä ei olisi mitään hyötyä pienituloisille eläkeläisille ja tämän perusteella ei muka ollut syytä parantaa työeläkettä saavienkaan asemaa. Kaksinaismoraali on tässä parhaassa kukassaan, sillä Kansaneläkelaitos on suoraan eduskunnan alainen laitos ja kansanedustajilla olisi tilaisuus kohottaa milloin tahansa kansaneläkkeitä ylöspäin vaikka sadoilla euroilla kuukaudessa, mikä todellisuudessa olisi aivan välttämätöntä.  

SKP on vaatinut ja vaatii ansiotasoindeksin palauttamista 

SKP ilmaisi kansalaisaloitetta koskevan kamppailun aikana useampaan kertaan virallisen kantansa,  jonka mukaan se kannattaa ja tukee yksimielisenä ansiotasoindeksin palauttamista työeläkkeisiin.  SKP on ainoa varteenotettava poliittinen liike, joka on vaatinut ja vaatii edelleen ansiotaso- eli palkkaindeksin palauttamista työeläkkeisiin.  

SKP vaatii myös 1200 euron perusturvan toteuttamista verottomana kuukaudessa kaikille niille avuntarpeessa oleville, jotka eivät muutoin tuohon summaan yllä. 

 SKP vaatii vanhusasiavaltuutetun toimen perustamista maahan 

SKP:n poliittinen toimikunta on kokouksessaan 13.3. 2018 vaatinut maan hallitusta ja erityisesti perhe-ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa aloittamaan välittömästi toimet vanhusasiavaltuutetun toimen perustamiseksi maahan.  Saarikko kiemurtelee tässäkin asiassa.