Home >> Työpaikkoja ihmisille

Työpaikkoja ihmisille

13.04.2021 - 11:45
  • Varhaiskasvatuksen työntekijät vaativat parempaa palkkaa mielenosoituksessa.

Suomessa kunnat ovat tärkeässä asemassa työpaikkojen luonnissa ja työllisyyden edistämisessä. Paras tapa kunnille hoitaa työllisyyttään on järjestää suurin osa palveluistaan itse, työllistäen näin kuntalaisia ja vahvistaen paikallistaloutta.

Käynnissä olevat säästötoimet kunnissa vähentävät nyt jatkuvasti vakituisia työpaikkoja ja työttömyys lisääntyy hillitöntä vauhtia. Osa kunnista jopa käyttää surutta hyväkseen työkykyisiä työttömiä määräämällä heitä töihin yhdeksällä eurolla päivässä. Näin kunnissa rikotaan lakia kuntouttavasta työtoiminnasta. Nämä toimet eivät auta kuntataloutta toipumaan ja heikentävät jatkuvasti paikallistaloutta. Tämä kehitys täytyy kääntää.

Suomen kommunistinen puolue näkee, että kuntien on mahdollista vahvistaa huomattavasti rooliaan työllistäjinä, tuottamalla itse mahdollisimman iso osa palveluista, sekä tekemällä sopimuksia vain sellaisten yritysten kanssa, jotka voivat osoittaa hyödyttävänsä paikallisten toimitusketjujen kehittämistä, hyviä työpaikkoja ja pienempää hiilijalanjälkeä. Tämä toiminta on mahdollista käynnistää kuntien omissa isoissa yksiköissä ja niiden hankinnoissa, sekä investoinneissa ja se johtaa kuntatalouden vahvistumiseen ja palveluiden parempaan laatuun.

Kuntien on käynnistettävä kokeiluja palvelujen järjestämisestä kahdessa kuuden tunnin vuorossa. SKP luottaa useiden tutkimusten tuloksiin, joiden mukaan kuuden tunnin työpäivä auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Historia on osoittanut, että työpäivän pituuden lyhentäminen on johtanut työn tuottavuuden kasvuun. Työn jakaminen edistää myös työllisyyttä ja näin ollen lisää tuloveroja. Kaikista näistä syistä johtuen kokeilu voidaan toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Ohjaamalla osa työn tuottavuuden ja työllisyyden paranemisen tuomasta hyödystä kuntien rahoitukseen.

Kuntasektorin työnantajat ovat laiminlyöneet vastuunsa. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat erityisesti kuntasektorilla yleistyneet ja eläköitymisikä on laskenut voimakkaasti. Tämä kertoo kuntasektorin leikatuista resursseista ja sen aiheuttamasta työntekijäpulasta, sekä työnantajan välinpitämättömyydestä ratkaista ongelmia, joiden taustalla on vääristynyt työjärjestely. Myöskään toimenpiteet työpaikkakiusaamisen lopettamiseksi eivät ole olleet riittäviä. Työstä johtuva invaliditeetti alentaa ihmisten elämänlaatua ja tuloja.

Koronakriisin myötä psyykkiset työkykyriskit kasvavat ja tämän vuoksi työoloja on parannettava etenkin toimialoilla ja ammateissa, joissa työkyvyttömyysriski on jo ennestään korkea. Julkinen sektori säilyttää vetovoimaansa tarjoamalla hyvät olosuhteet omilla työpaikoillaan ja asialliset työjärjestelyt.

Eläkeputken poistaminen lisää ikääntyneiden tempputyöllistämistä ja kuntien vastuuta näistä ihmisistä, vaikka oikea vastaus olisi työn keventäminen ja eläkeiän alentaminen.

Nuorten työttömyys kasvoi koronakeväänä enemmän, kuin työttömyys keskimäärin. Työttömiä nuoria oli työllisyyskatsauksen mukaan 56 400 toukokuussa 2020. Keväällä 2019 heitä oli noin 28 500. Vuonna 2013 voimaan tullut nuorisotakuu ei ole auttanut nuoria työllistymään. Kuntien on tarjottava nuorille enemmän kesätyöpaikkoja. Nuorille suunnattua tiedotusta ja neuvontaa on lisättävä.

Kunnissa on huomioitava nykyistä paremmin erilaisten erityisryhmien työllistäminen. Maahanmuuttajien rinnalle on nostettava myös kysymys vammaisten työllistämisestä. Tällä hetkellä vain 2 % koko Suomen vammaisväestöstä on palkkatöissä ja siitä 0.6% koulutustaan vastaavassa työssä. Kuntien on tarjottava todellisen työllistymisen mahdollisuuksia kaikille vaikeasti työllistyville näiden erityiset haasteet huomioiden.

Niin sanottu kilpailukykysopimus heikensi työehtoja hyvin paljon juuri kuntasektorilla. Vaikka kiky-tunnit osin poistuivat, korvattiin ne monilla aloilla muilla heikennyksillä. Naisvaltaisten kunta-alojen työehtoihin tulleet heikennykset ajavat työntekijöitä yhä pahempiin palkkakuoppiin ja ongelmiin työssä jaksamisen kanssa. Useissa kunnissa vievät turhaan työaikaa tietojärjestelmät, jotka toimivat huonosti. Monet kuntien menoja karsivat ratkaisut ovat johtaneet työntekijöiden ylikuormittamiseen ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Stressi on todellinen ongelma varsinkin varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelujen kehittämiseksi tarvitaan suunnanmuutos politiikkaan ja panostusta työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista