Home >> Artikkelit >> JP Väisäsen vappupuhe - Virtuaalivappuna taistellaan perusturvasta

JP Väisäsen vappupuhe - Virtuaalivappuna taistellaan perusturvasta

30.04.2020 - 18:15
(updated: 30.04.2020 - 23:06)
  • SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen

Koronakriisin ahdistusta torjumaan tarvitaan “Punaista soittorinkiä”, jolla toverit voivat  puhelimella tavoittaa toisiaan koronaeristyksissä Poikkeusolosuhteet vaativat julkiselta vallalta pikaisia toimia kaikkien perusturvan parantamiseksi. Tarvitaan  kahden vuoden 1200 € perusturvakokeilu kaikille  

HX-hävittäjähankinnan miljardit pitää siirtää  ihmisten arjen turvaamiseksi. Rahoittamiseen. 

Hyvää taistelevaa kansainvälistä työväen vappua! 

1200 Perusturvan kokeilu 

Meillä pitää olla kaikilla oikeus asialliseen perusturvaan kaikissa tilanteissa myös kriisitilanteissa. Näitä koronakriisin talouden tukitoimia selvitellessä ja valtioneuvoston infoja ymmärtäessä, ajattelen entistä selvemmin, että on luonnollista, että kapitalismin olosuhteissa puhutaan paljon yritystuista. Hyvä niin, varsinkin luovilla aloilla niistä olisi puhuttava enemmänkin, mutta bisnestoiminnan turvan lisäksi on tärkeää markkinadiktatuurissakin turvata kaikkien ihmisten perusturva.  

Meillä on paljon työläisiä, vähätuloisia ja köyhiä,  jotka eivät itse omalla työllään voi omaa ja perheiden perusturvaa rakentaa. Siksi ehdotan akuutiksi kriisitoimiksi tältä valtakunnalliselta Punaisten muistomerkiltä vappuna 2020, koronaepidemian keskeltä,  1200 € perusturvaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kaikille niille, jotka eivät itse omalla työllään - mukaan lukien opiskelijat ja eläkeläiset, voi omaa ja perheiden perusturvaa rakentaa.  

Perusturvan kehittäminen tarvitsee noin 5 miljardia ja se voidaan rahoittaa valtion budjetista muuttamalla mm. pääomiin kohdistuvia verotuksia niitä eurooppalaiselle keskitasolle korottamalla, palauttamalla mm. varallisuusvero ja perumalla suunnitellut 10 miljardin HX-hävittäjähankinnat.  

Muutoksen vaikutukset hyvinvointiin ja kansantalouteen tulee kahden vuoden aikana perusteellisesti selvittää. On tehtävä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden toimesta ja parlamentaarisesti johtopäätöksiä jatkotoimiksi mikä voisi olla linjassa Marinin hallituksen tavoitteessa uudistaa suomalaista perusturvaa. 

Rauhanliikettä syytä kuunnella 

Suomalainen rauhanliike on vedonnut päättäjiin, kansalaisyhteiskuntaan ja kaikkiin yhteiskunnallisiin vastuunkantajiin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa arvioitaisiin muustakin näkökulmasta kuin vain uusimalla vanhat 64 Hornet hävittäjää. Koronakriisi on lisäksi laittanut valtion talouden ja turvallisuuden suunnittelun uuteen asentoon.  

Olen sitä mieltä, että puolustusvoimien 3,2 miljardin budjetti perustoimintaan on riittävä takaamaan maalle uskottavan ja itsenäisen puolustuksen.  

Nykyisillä Horneteilla voidaan lentää suunniteltua pitempään ja siirtymäaikana on mahdollista kehittää pohjoisen pienen maan erityisosaamista kehittämällä suomalaisen armeijan parasta osaamista – ihmisosaamista. Suomalainen sotilas puolustaa pohjoista turvallisuutta parhaiten ihmisen lähtökodista ilman pakkosopimusta Pohjoisen Atlantin sotilasliiton, NATO:n  kanssa.  

Maanpuolustus yhdessä  kansalaisyhteiskunnan lähialueviisauden ja osaamisen kanssa voi sotakoneiden sijaan paremmin vahvistaa turvallisuutta.  Naapuriviisauteen, ihmisen osaamiseen ja rauhanrakentamiseen perustuvalle rauhankulttuurin rakentamiselle on aina tarvetta. 

Pohjoinen ja Eurooppa tarvitsee aloitteita rauhasta. Viestinin tänä vappuna on myös selkeä rauhan rakentamisen viesti.  Ehdotan, että Euroopasta ja Pohjolasta aletaan uudella, viisaalla rauhanpolitiikalla rakentaa ydinaseetonta vyöhykettä. 

Voimakkaammin - Cresendo 

Vappupuhe  kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen Punaisten monumentilla “Credendolla” on minulle erityisen mieluinen ja  erityinen, koska olen punainen ja  taiteilija.  

Tänään 2020 koko maailma on poikkeustilassa. 1918 olimme me suomalaiset poikkeustilassa- luokkasodassa. Yksi vakavimmista tehtävistämme tänään on sellainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jolla voimme välttää sata vuotta sitten tapahtuneen, vahvistaa osallistuvaa demokratiaa ja  rakentaa rauhankulttuuria.  

Käymme ankaraa luokkataistelua lyhyemmän työpäivän, 1200 perusturvan, ympäristön ja rauhan puolesta – ajattelemme, teemme poliittista työtä ja taistelemme niin kuin meille pystytetyssä monumentissa lukee “Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella”,   jotta emme koskaan enää tarvitsisi kokea luokkasotaa. 

Veistäjä Taisto Martiskaisen Punaisten monumentin nimi “Cresendo” on musiikkisanastoa ja tarkoittaa "voimistuen". Martiskainen itse kuvaili työnsä sisältöä siten, että siinä täytyi olla dramaattisuutta, tuskaa, lohduttomuutta, muttei saanut ampua yli, vaan piti olla myös voimaa, nousua ja eteenpäinmenoa. Taiteilijan työhuoneessa teoksen työvaiheessa oli soinut Beethovenin kohtalonsinfonia ja Hintriikan surumarssi. 

Meillä on hieno monumentti. Abstraktisti hahmotellun veistoksen aaltomaisista poimuista, punalipusta, työntyy esiin ihmispäitä. Ne yrittävät ikään kuin vapautua raskaan muodon, tilanteen tai luokkasodan vankilasta. Teoksen ekspressionistisesti veistetyt muodot ja punaisten toverin kärsimyksen kuvaus luovat yhdessä väkevän kuvan, jonka äärellä tulee hiljaista. Teokseen on veistetty Maiju Lassilan, Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon kirjoittamia muistolauseita. Lisäksi siinä on katkelma Kansainvälisestä.  

Punaisten monumentti kuvaa köyhän kansan tuntemuksia rehellisesti, kuvaten samalla jotain myös kauan häpeiltyä ja edelleen vaikeaa. Kokonaisuudessaan Martiskaisen taide puhuttelee tänään koska se nostaa esille yksilökeskisen ja kollektiivisen sekä väkivallan ja rauhan ristiriidat. 

Minua on aina kiinnostanut Martiskaisen taiteessa rauhan tematiikka, joka  näkyy erityisesti taiteilijan myöhemmässä tuotannossa. Työväenluokkaisesta perspektiivistä kiinnostavaa on se, että Martiskainen näki ja tiedosti – kuvasi ja konkretisoi maailmassa ihmisen ahneuden ja kilpailuhenkisyyden kasvun  ja sen vaikutuksen ihmisiin. Tämä näkyy Matiskaisen taiteessa ja siksi se puhuttelee tänään. 

Toverit 

Virtuaalivappu tuo varmaan vapun viettämisen kulttuuriin paljon uusia ja muotoja. Toivon, että virtuaali vappu puhuttelee uusia ihmisiä jotka heräävät poliittiseen uuteen tietoisuuteen ja tulevat mukaan maailmaa muuttavaan toimintaan.  

Hyvää kansainvälistä taistelevaa vappua! 

Eläköön kansainvälisyys! 

Eläköön solidaarisuus! 

Eläköön työväenluokan taistelu ja yhtenäisyys! 

 

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista