Etusivu >> Artikkelit >> SKP:n soteryhmän vetäjä Kaija Kiessling kaataisi joukkovoimalla Sipilän hallituksen

SKP:n soteryhmän vetäjä Kaija Kiessling kaataisi joukkovoimalla Sipilän hallituksen

26.06.2018 - 14:15
(updated: 26.06.2018 - 14:25)

Kun hallitus toukokuussa kolme vuotta sitten vaalien jälkeen julkaisi hallitusohjelmansa, osoitti se heti alkumetreillä miten tuhoisaa jälkeä on tulossa, jos hallitus pystyy toteuttamaan ohjelmansa.

-    Ydinolemukseltaan se keskittyi leikkaamaan, ei elvyttämään, yksityistämään, ei julkisten palvelujen vahvistamiseen, ottamaan köyhiltä ja jakamalla rikkaille, kaventamalla demokratiaa ja kokoamaan vallan yhä pienemmälle joukolle.

-    Työttömyys, eriarvoisuus, lähipalvelujen loppuminen, eläkkeiden indeksijäädytykset, sairaskulujen voimakas nousu, nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen, koulutusleikkaukset …ne kaikki ja paljon muuta oli näköpiirissä.

SYNTYY KANSANLIIKE

Ihmiset ymmärsivät, että näin ei voi jatkua. Tyytymättömyydestä syntyi ja sai kasvuvoimansa kansanliike JOUKKOVOIMA HALLITUSPOLITIIKKAA VASTAN. Alusta asti sen selkeä kärki kohdistui ylläkuvattuja hallituksen suunnitelmia vastaan. Muutamassa viikossa Joukkovoima kokosi tuhansia ja taas tuhansia tyytymättömiä kansalaisia vaatimaan toisenlaista politiikkaa.

-    Joukkovoima ei ollut pelkästään sen hetken ilmiö. Se kasvatti Joukkovoimaryhmiä eri puolille maata ja syntyi myös monenlaisia alaryhmiä kuten Joukkovoima vammaisten puolesta jne. Poiketen aiemmasta Joukkovoima kokosi yhteiseen rintamaan työlliset ja työttömät, maaseudun ja kaupunkien ihmiset, eläkeläiset ja nuoret, pohjoisen ja etelän ihmiset. Ennen pitkää se kokosi myös joukon ammatillista paikallistason liikettä, ammattiosastoja useista liitoista ja ammatillisia paikallisjärjestöjä, kulttuuri- ja sosiaalialan erityisjärjestöjä, useita valtakunnallisia toimijoita.

-    Oli syntynyt ennennäkemätön verkosto kaatamaan hallituksen suunnittelemaa politiikkaa.

 

SIPILÄN TUNNUS TULOS TAI ULOS

 

Aluksi Sipilä julisti, että tämä hallitus keskittyy saamaan pikaisesti aikaan päätöksiä ja muutoksia. Kuultiin alussa jopa väite, että kolmessa kuukaudessa pitää saada aikaan päätöksiä.  Muuten on syytä luovuttaa. Kolme vuotta on maassa vatuloitu, on nähty prosessikaavioita, hallintohimmeleitä, byrokratian purkamista. Mikä on lopputulos?

 

Hallitus on kompuroinut ja sotkeutunut omaan verkkoonsa. Milloin se tekee perustuslain vastaisia lakiesityksiä, milloin soten alkuperäiset tavoitteet säästöistä jäävät toteutumatta, milloin siihen kytketään rinnalle maakuntauudistus vallan keskittämiseksi. Hallituksen toimet ovat olleet täysin epäonnistuneita.

 

Lakiesityksien palautukset valiokunnista, kymmenien professorien, juridiikan ja hallinnon asiantuntijoiden lausunnot joissa osoitetaan ongelmat – ne kaikki ovat olleet jo pitkään joka viikkoisia näytelmiä. Yhä monimutkaisempi kokonaisuus alkaa olla umpisolmussa.

 

MONIEN LAKIEN KOKONAISUUS

 

Koko SOTE-järjestelmää varten on tarvittu useita lakiesityksiä – joko nykyisten tilalle tai kokonaan uusina. Saman yhteyteen rakennettiin myös maakuntahallinnon uudistus, joka niittaa kiinni sen, että kunnallinen demokratia karkaa yhä kauemmas ja harvempien käsiin maakunnan huipulla. Rahoitusta on veivattu mennen tullen, kunnes lopputuloksena on nyt esitys ns. yksikanavainen rahoitus. Hallitus budjetoi maakunnille niiden väestöpohjan mukaan lasketun summan rahaa, jolla maakunnan on huolehdittava ja hankittava sote-palvelut. Tähän on kerrottu liittyvän mm. kansalaisten pisteytys ja luokitus terveyden, iän, varallisuuden ja muun mukaan. Tämän laillisuus on kyseenalaistettu.

Maakunta päättää, hankitaanko palvelut julkiselta vai yksityiseltä sektorilta. Se voi rakentaa paljon palveluja tarvitseville ns. henkilökohtaisen budjetin.

Valinnanvapaus on osa hanketta, jota on laajasti osoitettu käytännössä valheelliseksi. Järjestelmä ei tuo ihmisille vapautta valita kenen palveluja käyttää, yksityisen vai julkisen, vaan viimekädessä päätöksen tekee maakuntahallitus, joka ratkaisee mistä palvelut hankitaan.

Kun rahoitus on suunniteltu niin että raha seuraa potilasta, merkitsee se rahan menemistä potilaskohtaisesti suoraan palvelun tuottajalle. Ihmisten haketuessa yksityissektorin listalle asiakkaaksi, saa yksityinen taho ne rahat. Mitä vähemmän julkisen sektorin potilaita, saa se sitä vähemmän rahaa myös toimien kehittämiseen ja vahvistamiseen ja jää ajastaan jälkeen. Ei siis ole yhdentekevää kenelle rahat menee.

 

KOLMAS SEKTORI HUOLISSAAN

 

Palvelujen tuottajana on kolmannen sektorin osuus edelleen täysin avoinna. Toisaalta useita kolmannen sektorin toimijoita on jo informoitu niin, että ne ajavat toimintaansa nyt jo kesäkaudelta alas. Näin mm. useat ruokajonojen ylläpitäjät, työttömien yhdistysten toimintaryhmät jne. ovat loppumassa kokonaan. 

 

Ymmärrettävä on niiden huoli, jos koko SOTE siirtyy, sillä silloin voisi toiminta jopa jatkua. Mutta syy ei ole tahojen, jotka vastustavat SOTEa, vaan syyllinen on hallitus. Se on näissäkin tilanteissa ohjeistanut ennen aikojaan ja perusteettomasti kolmannen sektorin toimijoita. Tässä tulee vahvasti esille se epäoikeudenmukaisuus, joka hallituspolitiikan sisällöllä ja seurauksilla on ja on ollutkin kaiken aikaa. Siitä on päästävä eroon.

 

HALLITUKSEN VÄLISTÄVETOJA

 

Jo toista vuotta on hallitus ohjeistanut kuntia maakuntahallintoa ja sote-uudistusta varten. Näin on annettu ohjeet ilman yhdenkään lain voimaa, vaan ohjeet ovat perustuneet vain hallituksen suunnitelmille. Kun edustaja Heidi Paatero (sd) esitti asiasta aiheellisen kysymyksen eduskunnan oikeusasiamiehelle hallituksen tästä menettelystä, ei vastausta olla kuultu ainakaan julkisuudessa toistaiseksi. Paatero on Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, joten hän on koko ajan ollut muutosprosessin ohjeiden ääressä ja tiesi mistä ja mistä kysyi.

Toinen selvä välistäveto on se, miten hallitus päätti olla kuulematta kokonaan asiassa EU:n kantaa lakien valmisteluvaiheessa. Näin se luottaa, että kaikki on EU:n säädösten mukaista ja jälkeenpäin ei tarvitse mitään muuttaa. Tästäkin asiasta ovat asiantuntijat olleet kahta mieltä.

Alusta asti on vastoin hallituksen väitteitä ollut selvää, ettei uusilla rakenteilla synny säästöjä, vaan itse asiassa onkin tulossa muutamassa vuodessa jopa kolmen miljardin uudet lisäkulut. Näiltä osin hallitus on näyttänyt miten se jatkaa hanketta, jonka säätöistä onkin tulossa kuluja. Tätä voidaan pitää edelleen raskaan luokan välistävetona.

 

Viimeisin eräänlainen välistäveto on se, että hallitus mittauttaisi mahdollisesti luottamuksen vielä ennen kesälomia. Siihen liittyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan aikataulutus kokoustamisissa.

 

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA

 

Viimekädessä ovat SOTEN lakiesitykset törmänneet seinään niin perustuslakivaliokunnassa kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Viimemainitun rooli on ollut päällimmäisenä liittyen kokoustamisen aikatauluun. Tiistaina 26.6. se päätti aamukokouksessaan työskentelevänsä 6.7. asti, kokoontuvansa tarkistusistuntoon ma 20.8. ja seuraavan kerran 4.9 eduskunnan palatessa lomilta.

Tämän aikataulu ei täyttäne aikataulullisesti sitä vaatimusta, että maakuntavaaleja ja muita lakeja ei pystytä päättämään liian lyhyellä aikataululla. Vaalivalmistelut ovat edelleen pahasti kesken.

 

Vaikka Sipilä edelleen näinä päivinä puhuu, että aikataulussa pysytään, on pääministeri ollut myöntymässä jo mahdollisuuteen, että Sote siirtyy vuodella.

 

EDUSKUNTA RATKAISEE SYKSYLLÄ LAIT JOS HALLLITUS SAA LUOTTAMUKSEN

 

Kun 25.6. kuultiin SOTEn aikataulun siirtyvän, on edessä eri mahdollisuudet jatkoa ajatellen.  Jos pääministeri mittauttaa hallituksen luottamuksen ja saa sen, prosessi jatkuu.

Mutta jos nykyinen hyvin vaakalaudalla oleva eduskunnan voimasuhteiden tilanne antaa epäluottamuslauseen hallitukselle, merkitsee se hallituksen työn nollautumista ja Sipilän uutta matkaa presidentin luo.

Vaan jos luottamus pysyy, on seuraava kohta syksyllä, jolloin eduskunta äänestää koko lakipaketista, siis rahoitusmallista, valinnanvapaudesta, maakuntauudistuksesta.... kokonaisuudesta, jota on luonnehdittu maan historian suurimmaksi hallintouudistukseksi.

Tässä on tilanne, jolloin kansanliikkeillä ja JOUKKOVOIMALLA on paikkansa antaa kuulua mitä ajattelemme.

 

ENTÄ SE JOUKKOVOIMA HALLITUSPOLITIIKKAA VASTAAN?

 

Nyt jos koska on koottava kaikki joukot kuten kolme vuotta sitten. Silloin oli tavoitteena hallituksen rajujen suunnitelmien kumoaminen. Olemme nyt lähempänä sitä kuin välillä on tuntunutkaan. Kolmessa vuodessa on ollut ollut pääkaupungissa ja eri puolilla maata niin lukuisia hallituksen vastaisia mielenosoituksia, että niissä on laskettu olleen mukana reilusti yli 100 000 kansalaista. Lisäksi mm. Aktiivimalllia vastustanut Kansalaisaloite yli 100 000 allekirjoituksella on yksi voimannäyttö mitä hallituksen politiikasta ajatellaan.

Nyt on aika valmistautua seuraavan suurkoitokseen. Kesän lopussa on seuraava iso mielenosoitus, johon on jo syytä valmistautua. Joukkovoiman toimintaryhmät eri puolilla maata, HERÄTYS!

 

Vanhat verkostot kuntoon ja lisää ihmisiä ja järjestöjä mukaan. Siihen liittyen pitää selvittää kansalaisille mistä kyse: miljardilahjoituksista pörssiyhtiöille ja vallan keskittämisestä harvojen käsiin uudella maakuntahallinolla.

Näihin ei pidä ihmisten alistua, vaan kansan etujen vastainen politiikka on pysäytettävä.

Tunnus on tässä vaiheessa, että VALTA KUULUU KANSALLE!

Suomen kommunistisen puolueen Soteryhmän vetäjä Kaija Kiessling

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista