Parhaimmillaan kommunistinen puolue voi tarjota yhteisen aatteellisen pohjan itsenäisille ja omatoimisille tekijöille ja toisaalta samaan aikaan myös jonkinlaisen yhdessä koordinoidun kehikon, jotta ei tarvitse tuskailla omaa voimattomuuttaan ja yksinäisyyttään.

SKP:n puheenjohtaja, Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen JP Väisänen on tyytymätön Helsingin hampaattomaan kulttuuripolitiikkaan ja lautakuntaan, joka on huolisaan määrärahojen vähyydestä mutta sopeutuu kokoomuksen tahdilla budjettiin, joka kurittaa kulttuuria ja vaarantaa lähikirjastopalvelut

Jos kerran työttömät ovat kaikki laiskoja, niin kuinka on mahdollista, että työttömyys on viime vuosina jatkuvasti kasvanut? Onko ihmisiin iskenyt yllättävä laiskuuden puuska?

Blogisti viittaa Marxin näkemykseen, jonka mukaan rikastuminen vieraan työn riistolla kehittyy kapitalismissa valtavaksi peli-ja huijausjärjestelmäksi ja samalla kypsyvät edellytykset uuden talous- ja yhteiskuntamuodon luomiselle. Nykyiset veroparatiisit, joita kirjoittaja luonnehtii parasiiteiksi, ovat tämän huijausjärjestelmän räikeä ilmenemismuoto.

Kirjoituksessaan Simo Suominen kehottaa lukijoita radikaalimpaan politiikkaan. Edustajakokouksen lähestyessä jäsenten ja tukijoiden kannattaa vaatia ääneen sitä politiikkaa, mistä muulloin puhutaan vain kahvipöydissä.

Paperille on helppo laittaa sanoja peräkkäin, mutta kuinka moni todella ymmärtää, mitä nuo yksinkertaiset sanat tarkoittavat? Ministereille ja kaikille hallituksen linjan puolustelijoille tekisi hyvää käydä pieni kierros ympäri Suomea, työnsä jälkeä silmäilemässä.

Kirjoittaja toteaa, että 1.5 miljoonan eläkeläisen joukko on suljettu kokonaan yhteiskuntasopimusneuvottelujen ulkopuolelle. Blogisti tarkastelee eläkeläisten asemaan liittyviä suuria epäkohtia ja kehottaa kansalaisia allekirjoittamaan kansalaisaloitteen "taitetun indeksin" korvaamiseksi palkkaindeksillä. Aikaa siihen on 24.3. saakka. Kirjoitus perustuu Joukkovoimakokouksessa Helsingissä 12.3. pidettyyn alustukseen.

Epäoikeudenmukaisuudet on nostettava esiin ja painostettava vallanpitäjiä oikaisemaan huonot päätöksensä. Perusteelliset vaikutusarviot on tehtävä lakeja ja asetuksia valmisteltaessa. Tällä hetkellä tehdään monia yksittäisiä päätöksiä ja leikkauksia, joiden kokonaisvaikutuksia ei tarkastella tavallisten kansalaisten kannalta.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen näyttää esiin kirjoituksessaan yhtäältä Yhdysvaltojen aloittamien sotien ja pakolaisuuden kuin leikkauspolitiikan ja pörssioptioiden suhteet toisiinsa ja kasvavaan rasismiin.

Nimenomaan asiathan ovat viime vuosikymmeninä politiikasta kadonneet. Tilalla on imagonrakennuskampanjaa, unelmahöttöä ja identiteettipolitiikkaa. Sillä pärjää ehkä oikeisto, mutta ei työväenliike.

Ei siinä kauaa mennyt. Kun viime vuoden lopussa eduskunta päätti ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitetusta lukukausimaksusta, useat tahot ilmaisivat epäilyksensä siitä, että tämä olisi vain portti laajempaan keskusteluun lukukausimaksuista korkeakouluopiskelijoille.

Tämä hallitus on erittäin epäsuosittu, se menettää jatkuvasti suosiotaan, ja sen asema heikkenee. Sen ministerit säheltävät itsekin miten sattuu, ja yllättäviä tilaisuuksia etenemiseen voi ilmetä. Nyt ei kannata luovuttaa.

”Seppo Ruotsalainen tarkastelee laajassa analyysissään eläkepolitiikan tilaa tämän päivän Suomessa. Tarkastelun keskiössä on työeläkkeitä kurittava ns. taitettu indeksi, jonka korvaamista palkkoihin sidottavalla indeksillä vaaditaan puolueisiin sitoutumattoman Suomen Senioriliike r.y:n käynnistämässä Kansalaisaloitteessa. ”

Sivistyksen ja koulutuksen nimiin vannova Kokoomus on pitkään ollut Suomen suurimpia puolueita ja johtavassa asemassa, mutta koko ympäröivä kulttuuri tuntuu matalaotsaiselta. Minne ovat kadonneet sivistysporvarit?

JP Väisäsen esitti Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan kokouksessa (8.12.) että Helsingissä Herttoniemi-talon toiminnot ja alueen lähipalvelut säilytetään purkamisen ja palvelujen siirtämisen sijaan. Väisäsen mielestä Kettutien kirjaston siirtopäätöksestä, jonka lautakunta äänestyksellään hyväksyi, ei saa tulla uutta kirjaston Helsinki-mallia, jolla lopetetaan lähipalvelut ja siirretään kirjastot pois kotinurkilta liikenteen ja kaupan solmukohtiin.

Rauhasta puhutaan nykyään vähän, samoin kuin sotien syistäkin. Terrorismin taustasyynä nähdään uskonto tai ehkä ideologia, mutta ei koskaan taistelua luonnovaroista, tai suurvaltojen etukamppailuja. Rasististen uhkakuvien synnyttämistä ei osata kytkeä tähän, vaikka muslimeja ja islamia on vuosikaudet määrätietoisesti muokattu sopiviksi vihollisiksi meille.

Maata parhaillaan johtava keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on suunnannut jopa edeltäjiäänkin suorasukaisemman hyökkäyksen kansalaisten sosiaalisia ja taloudellisia etuja vastaan. Taloudellisen ja sosiaalisen kriisin oloissa johtajilta vaadittaisiin valtiomiesmäisyyttä, mikä tarkoittaisi tavalla tai toisella koko kansan etujen huomioonottamista, mutta hallitusherrat sortuvat pikemminkin sulle-mulle -politiikkaan.

Kun seuraavan kerran joku arvostelee mieltään osoittavia, muista tämä: tyytymättömyys johtaa muutokseen, tyytyväisyys asioiden jatkumiseen ennallaan. Kumpaa me nyt tarvitsemme?

Seppo Ruotsalainen tarkastelee ja analysoi Sipilän hallituksen toimia niin sanotun pakkolakipaketin eteenpäin runnomisessa. Kyseinen "paketti" merkitsisi toteutuessaan merkittäviä heikennyksiä palkansaajien palkka-loma- ja sairausajan etuihin.

Älä usko, kun valtamedia vähättelee mielenosoittajia ja lakkoilijoita. Heidän ja kaltaistensa kamppailuilla on yhteinen hyvinvointi rakennettu. Ilmaiseksi ei täällä saa muuta kuin kutsun talkoisiin.